Wihlman vaatii lisää perusväylärahaa
Osa väylistä sorateiksi ja rautateille painorajoituksia.
08.10.2018
Teksti Esko Lukkari
Liikenneviraston pääjohtaja Kari Wihlman vaatii väyläverkon 2,5 miljardin euron korjausvelan vähentämistä. Hän puhui Maanrakennuspäivän avajaisissa Finlandia-talossa 27.9.
”Väyläverkon noin 2,5 miljardin euron korjausvelkaa on vähennettävä, jotta kansalaisille ja elinkeinoelämälle pystytään tarjoamaan turvalliset ja toimivat liikenneyhteydet. Perusväylänpitoon tarvitaan merkittävä ja pysyvä lisärahoitus”, Wihlman sanoo.
Liikennevirasto tiedotti puheesta 27.9.
Pääosin vuosille 2016-18 jaksotettu miljardin euron korjausvelkarahoitus on hänen mukaansa pysäyttänyt liikenneverkon korjausvelan kasvun, mutta vain hetkeksi.
”Korjausvelkarahoituksen päättyminen ensi vuonna tarkoittaa mm. huonokuntoisten päällysteiden määrän lisääntymistä nopealla vauhdilla ja rataverkon kunnon huononemista entisestään”, hän sanoo tiedotteessa.
Wihlmanin mukaan Liikennevirasto suuntaa käytettävissään olevan päällystysrahoituksen, noin 110 miljoonaa euroa siten, että vilkasliikenteiset tiet saavat tarvittavan rahoituksen täysimääräisesti ja rahoituksen karsinta tehdään vähäliikenteisestä tieverkosta.
”Keskivilkkaan verkon, ramppien ja kevyen liikenteen väylien tarpeista kyetään rahoittamaan noin 60 prosenttia. Vähäliikenteiselle verkolle, jonka pituus on noin 27 000 km ja joka on noin puolet koko päällystetystä tieverkosta, rahoitusta ei riitä käytännössä lainkaan”, hän sanoo.
Jos koko noin 50 000 kilometrin mittainen päällystetyn tieverkon kunto haluttaisiin pitää nykytasolla, olisi vuosittainen rahoitustarve hänen mukaansa noin 190 miljoonaa euroa, eli yli 70 miljoonaa euroa nykytasoa korkeampi.
Pääjohtajan mukaan huonokuntoisten päällysteiden nopea lisääntyminen johtaa vähäliikenteisellä tieverkolla nopeus- ja painorajoituksiin sekä tulevaisuudessa entistä kalliimpiin korjaustoimenpiteisiin. Aivan vähäliikenteisimmillä teillä joudutaan miettimään päällystettyjen teiden muuttamista sorateiksi.
Rautateille paino- ja nopeusrajoituksia
Myös rataverkon kunto heikkenee nopeasti, sillä radanpidon rahoitus laskee ensi vuonna yli 100 miljoonaa euroa tähän vuoteen verrattuna. Rautateillä pääpanostukset kohdistuvat jatkuvaan kunnossapitoon sekä tärkeimpien ratojen kuntoon.
”Mikäli lisärahoitusta ei saada, joudutaan vähäliikenteisille radoille asettamaan painorajoituksia, jotka haittaavat esim. puukuljetuksia. Myös pääradoille tulee nopeusrajoituksia, jos radalla on huonokuntoisia osuuksia. Nopeusrajoitukset näkyvät etenkin henkilöliikenteen täsmällisyydessä”, Wihlman toteaa.
