VR vastustaa tiukasti kalustoyhtiömallia

VR Group vastustaa Raidealan neuvottelukunnan RAINEn 23.8. esittämää konsernin pilkkomista. VR Group on vastannut asiaa koskevaan lausuntopyyntöön.

VR Groupin 14.9. antaman tiedotteen mukaan pilkkominen, omistajaohjausjärjestelyt ja kalustoyhtiömalli eivät tarjoa ratkaisua raideliikenteen kasvuun ja kilpailukykyyn, toisin kuin Raidealan neuvottelukunta RAINE esittää. 

Suomi täyttää lausunnon mukaan EU:n rautatiepaketin tavoitteet tasaveroisesta pääsystä rautatiemarkkinoille. Henkilöliikenteen kilpailu raiteilla käynnistyi pääkaupunkiseudun HSL-lähijunaliikenteen kilpailutuksesta. Muilta osin kilpailu avautui lopullisesti 1.1.2021 alkaen, jolloin VR:n kaukoliikenteen yksinoikeus päättyi.

Suomen ns. Open Access -mallissa operaattorit voivat VR:n mukaan kilpailla samoilla rataosilla markkinaehtoisesti omalla kalustollaan. Tavaraliikenne on ollut kotimaassa avointa kilpailulle jo vuodesta 2007 lähtien ja idän suuntaan vuoden 2016 lopusta.

”Emme vastusta kilpailua”

VR Group sanoo, ettei se vastusta tai jarrutta kilpailua vaan on kehittänyt ja tehostanut toimintaansa siitä lähtökohdasta, että jatkossa myös henkilöjunaliikenteen markkina on avoin kilpailulle. Yhtiö kertoo olevansa sitoutunut raideliikenteen liikennemuoto-osuuden kasvattamiseen. Siitä esimerkkinä on henkilöliikenteen markkinaosuuden historiallinen kasvu 6,2 prosenttiin ennen koronaepidemiaa vuonna 2019.

Lausunnon mukaan rautatieliikenteen kasvun ja kilpailijoita houkuttelevan toimintaympäristön edellytys on riittävä ratakapasiteetti, joka on Suomessa rautatiejärjestelmän pullonkaula. 

Suomessa investoinnit ratoihin ovat selkeästi matalampia verrokkimaihin nähden. Esimerkiksi Ruotsi, jossa kilpailu on myös järjestetty Open Accessin mukaan, on panostanut raiteisiin ja lisännyt rahoitusta ostoliikenteeseen. 

Muihin EU-maihin verrattuna huomattavan suuri osa Suomen liikenteestä on rahoitettu lipputuloilla ja julkisin varoin ostetun junaliikenteen osuus on pieni. Liikenne- ja viestintäministeriön vuosittainen ostomääräraha kannattamattomille yhteysväleille on 32 miljoonaa euroa / vuosi (v. 2022–2030). Alueellisen lähijunaliikenteen lisääminen kaupunkiseuduilla edellyttäisi ostorahoituksen järjestämistä. 

VR muistuttaa, että valtio ei pääomita yhtiötä. Sen sijaan VR Group on vuosina 2014–2020 tulouttanut suomalaiselle yhteiskunnalle 0,8 miljardia euroa. Ehdotukset VR Groupin pilkkomisesta ja kaluston siirtämisestä kalustoyhtiöön olisivat ristiriidassa suhteessa valtion yritysvarallisuutta koskeviin tavoitteisiin kannattavasta kasvusta ja arvonnoususta. 

Kalustoyhtiömallilla lisäkustannuksia 

Lausunnon mukaan tavara- tai matkustajaliikenteen kalustoyhtiön perustaminen ei ole yhteiskunnan kokonaisedun mukaista. Kaluston käyttö ei tehostuisi, vaan kalustoa tarvittaisiin nykyistä enemmän, mikä johtaisi kustannusten ja asiakashintojen nousuun ja raideliikenteen tehokkuuden laskuun. 

Suomen rataverkko on yli 90-prosenttisesti yksiraiteinen, ja matkustaja- ja tavarajunat käyttävät samoja raiteita. Rataverkko muodostaa kokonaisuuden, ja suunnittelussa on huomioitava koko maan junaverkoston ja eri liikennelajien yhteentoimivuus. 

VR Groupin vetokalusto on yhteiskäytössä tavara- ja matkustajaliikenteessä. Eri asiakkaiden tavarakuljetuksissa hyödynnetään samoja vetureita ja vaunukalustoa. VR:n mukaan kalustoyhtiömallissa yhteiskäytön ja keskitetyn suunnittelun synergiahyödyt purkautuisivat. 

Kalustoyhtiömallin kantavana ajatuksena on, että VR Groupin omistama kalusto siirrettäisiin kalustoyhtiöön, kun taas muut, todennäköisesti ulkomaiset operaattorit, saisivat pitää oman kalustonsa.

Kalustoyhtiö vaarantaisi VR:n mukaan yhtiön toimintaedellytykset. Liiketoiminnan riskitaso kasvaisi, kun liiketoiminnallinen osaaminen erotettaisiin kalustoinvestoinneista. Kalusto ja sen saatavuus olisivat ulkopuolisen tahon eli kalustoyhtiön investointipäätösten varassa. 

VR:n mielestä kansainvälisen vertailun perusteella julkiset kalustoyhtiöt ovat käyttökelpoisia lähinnä lähiliikenteen sopimusliikenteessä, joka on julkisesti tilattua ja kustannettua ja jossa ei ole volyymiriskiä. Tällainen malli on esimerkiksi käytössä HSL-lähiliikenteessä pääkaupunkiseudulla, jossa kalustoyhtiö on hankkinut raiteille uutta ja modernia lähijunakalustoa.  

”Ei ole missään Euroopan maassa”

Julkisomisteista tavaraliikenteen kalustoyhtiötä ei ole VR:n mukaan missään Euroopan maassa. Kilpailu rautatielogistiikassa on syntynyt ilman viranomaistoimenpiteitä tai julkista kalustoyhtiötä. 

Kuljetuksia tehostavien ja päästöjä vähentävien logistiikkakonseptien ja kalustoratkaisujen innovointi asiakkaiden kanssa ei ole mahdollista ilman keskeisen tuotantotekijän eli kaluston omistajuutta ja hallintaa. Kalustoyhtiöllä ei olisi aitoja edellytyksiä huomioida eri teollisuusalojen asiakaskohtaisia tarpeita, jolloin palvelun laatu ja joustavuus kärsisivät. 

VR Group kertoo investoineensa viimeisen noin 10 vuoden aikana lähes miljardi euroa omaan kalustoonsa, ja investoinnit jatkuvat. Myös uudet operaattorit ovat investoineet vaunu- ja vetokalustoonsa. Suomen raidemarkkinan erityispiirteet, kuten muusta Euroopasta poikkeava raideleveys, eivät ole muodostaneet estettä soveltuvan kaluston saamiselle Suomeen.