Venäjä uskoo Koillisväylän liikenteen kasvuun
Vuonna 2024 Koillisväylää pitkin toivotaan kulkevan jo 80 miljoonaa tonnia rahtia vuodessa.
11.09.2019
Teksti Esko Lukkari
Venäjän tavoitteena on nostaa Koillisväylän läpi kulkeva vuotuinen liikenne 80 miljoonaa tonnin vuoteen 2024 mennessä. Näin sanoo venäläisen Rosatomin toimitusjohtaja Alexey Likhachev.
Likhachev puhui Koillisväylän julkisen neuvoston ensimmäisessäö työkokouksessa, joka pidettiin Eastern Economic Forum -tapahtuman aikana Maritime State -yliopistossa Vladivostokissa.
Rosatom tiedotti tapahtumasta 4.9.
Kokoukseen osallistuivat Likhachevin lisäksi noin kymmenen muun teollisuus- ja energiayrityksen toimitusjohtajat. Lisäksi kokouksessa oli edustajia Venäjän liittokokouksesta, alueella toimivista suurista yrityksistä ja julkisista järjestöistä sekä tutkijoita ja median edustajia.
”Liittovaltion Koillisväylä-hankkeen puitteissa on toteutettu asianmukaiset toimenpiteet, jotta tavoite 80 miljoonan tonnin vuosittaisesta rahtiliikenteestä vuoteen 2024 mennessä saavutettaisiin. Siksi luomme infrastruktuuria, joka sisältää arktisen jäänmurtajalaivaston, satelliittiviestinnän, hätäapuvälineet, satamalaivaston ja digitaaliset kuljetuspalvelut. Tämän vuoden elokuussa allekirjoitettiin sopimus kolmannen ja neljännen sarjavalmisteisen ydinkäyttöisen jäänmurtajan rakentamisesta kolmen Pietarissa jo rakenteilla olevan murtajan lisäksi”, sanoo Likhachev Rosatomin tiedotteessa.
Korea on kiinnostunut
Eastern Economic Forumissa Rosatom Cargon pääjohtaja A.N. Neklyudov, Korean meriteknologisen instituutin puheenjohtaja Kong Gil Young ja korealaisen logistiikkayrityksen Sinokorin toimitusjohtaja Lim Sam Seob allekirjoittivat multilateraalisen yhteistyösopimuksen.
Koillisväylän julkisen neuvoston perustamiskokous pidettiin 6. kesäkuuta 2019 ydinkäyttöisellä jäänmurtajalla Arktikalla Pietarissa.
Koillisväylän julkisen neuvoston tavoitteena on luoda alusta asiantuntijoiden päätöksentekopaneelille, joka etsii parhaita ratkaisuja Koillisväylän kehittämiselle. Koillisväylän julkinen neuvosto on perustettu Rosatomin aloitteesta.
Ei vielä kilpailija
Koillisväylä lyhentää matkaa Japanista Eurooppaan jopa 8000 kilometrillä. Kaupallista laivaliikennettä on pienessä mitassa harjoitettu Koillisväylällä jo pitkään. Suomalaiset alukset saivat luvan käyttää väylää laivaliikenteelle vuonna 2013. Pari vuotta Koilliväylän halki kulkivat ensimmäiset tankkialukset.
Jään paksuuden, merikuljetusinfran puuttumisen ja sesonkiluonteisuuden vuoksi Koillisväylä ei ole kuitenkaan noussut vielä kilpailukykyiseksi vaihtoehdoksi merikuljetuksille Aasiasta Eurooppaan.
