Väylävirasto selvittää Suomen laivaväylien ongelmakohtia

Väylävirasto käynnistää syksyn aikana selvityksen nykyisten laivaväylien mahdollisista ongelmapaikoista. Erilaisilla mallinnuksilla ja laivasimulaattoreilla tutkitaan laivaväylien kehittämistoimenpiteitä ja kustannuksia.

Jo nyt on tiedossa, että useilla väylillä tarvittaisiin ainakin pieniä parannuksia, koska telakat valmistavat yhä isompia aluksia. Esimerkiksi roro- ja konttialusten leveys ja pituus ovat kasvaneet huomattavasti. Yli 200 metriä pitkät ja 35 metriä leveät alukset eivät ole enää poikkeuksellisia Suomenkaan aluevesillä.

Väylävirasto kertoi asiasta verkkosivullaan 16.9

”Väyläverkon investointiohjelmassa on ehdotettu seitsemää hanketta, joiden avulla kauppamerenkulun väylät vastaisivat paremmin nykytarpeita. Hankkeet ovat kohtalaisen pieniä ja niiden hintahaarukat pyörivät 1–4 miljoonan euron hujakoilla”, Väyläviraston vesiväylänpidon johtava asiantuntija Olli Holm sanoo verkkosivulla.

Holmin mukaan lähivuosina olisi keskeistä saada investointiohjelman hankkeet toteutukseen.

Kemin Ajos työn alla

”Vuosaaressa syvensimme väylää 11 metrin kulkusyvyydestä 13 metriin ja Kokkolassa taas 13 metristä 14 metriin. Paperilla metrin tai parin syventämiset eivät välttämättä vaikuta suurilta, mutta tavaraliikenteelle ero on huima”, Holm sanoo.

Jo puolen metrin lisäys syväyksessä tarkoittaa mahdollisuutta kuljettaa satoja tonneja enemmän lastia. Varsinkin bulkkikuljetuksissa jokainen lisätonni merkitsee.

Tällä hetkellä on käynnissä yksi isompi vesiväylähanke, Kemin Ajoksen meriväylän syventäminen. Hankkeen odotetaan valmistuvan vuonna 2023.

Isoilla aluksilla kuljetusten tehokkuus on parempi ja päästöt kuljetettua tonnia kohtaan pienemmät. Suuret alukset toisaalta vaativat satamilta ja meriväyliltä enemmän kuin pienet alukset.

”Suurin osa vesiväylistämme on tarpeeksi syviä, mutta joidenkin väylien leveys tai geometria ei ole optimaalinen isoille aluksille. Iso alus vaatii esimerkiksi kääntymiseen paljon tilaa, joten mutkat eivät saa olla kovin jyrkkiä”, Holm sanoo verkkosivun jutussa.

Iso ei aina pärjää paremmin

Vaikka alusten koko kasvaa, ei niissä välttämättä ole sen enempää vääntöä kuin vanhemmissa laivoissa.

”Kiristyvät päästömääräykset ovat johtaneet siihen, että alukset suurenevat, mutta tehot eivät välttämättä kasva. Jos tehoa ei ole, ei alus välttämättä pärjää kovin hyvin jääolosuhteissa. Tämä voi johtaa siihen, että uudet isommat alukset tarvitsevat jäänmurron apua jopa vanhoja laivoja useammin. Tähän Väyläviraston tulee varautua”, Holm sanoo.

Perämerelle kaavaillut tuulivoimapuistot voivat rajoittaa alusliikenteen käytössä olevaa merialuetta ja tehdä talvimerenkulusta haastavampaa. Yksi iso tekijä on ilmastonmuutos. Vaikka ilmasto lämpenisi, jäänmurron ja avustuksen tehtävät tuskin vähenevät. Jäänmurtokalustomme on vanhenemassa ja sen päivittäminen on varmistettava.