Väylämaksutyöryhmä sysää uudistusasian uudelle työryhmälle

Merenkulun väylämaksujärjestelmän uudistaminen on osoittautunut vaikeaksi asiaksi. Sitä pohtinut Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmä sysääkin asian uudelle työryhmälle. 

Työryhmän mukaan ”nykyinen tietopohja ei ole riittävä merkittävien rakenteellisten muutosten tekemiseen”. Muutosten piti astua voimaan vuoden 2021 alussa, mutta aikataulu voi nyt muuttua. 

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin toimikaudelle 6.11.2017–31.3.2018 asettaman työryhmän piti laatia selvitys siitä, olisiko väylämaksulainsäädäntöä tarpeen uudistaa ja miten mahdollinen uudistaminen tulisi tehdä. Työryhmässä oli edustajat liikenne- ja viestintäministeriöstä, valtiovarainministeriöstä, työ- ja elinkeinoministeriöstä, Liikennevirastosta, Liikenteen turvallisuusvirastosta sekä Tullista. 

Työryhmän mukaan merenkulkuun on lähitulevaisuudessa vaikuttamassa useita muutostekijöitä, joiden vaikutuksia ei vielä kunnolla tunneta. Muun muassa merenkulun kansainvälinen ympäristösääntely tulee asettamaan entistä tiukempia päästörajoitteita aluksille. Samaan aikaan alusten energiatehokkuutta pyritään parantamaan, mikä voi vaikuttaa etenkin Suomen talvimerenkulkuun ja sen edellytyksiin.  

Osana työryhmän työtä päivitettiin selvitys väylämaksun alentamisen ja tavaraliikenteen rataveron poistamisen vaikutuksista. Selvityksen mukaan väylämaksualennus kompensoi rikkidirektiivin aiheuttamista lisäkustannuksista yli 30 prosenttia vuosina 2015–2019. Koska hallitus päätti 13. huhtikuuta osana vuosien 2019–2022 julkisen talouden suunnitelmaa jatkaa väylämaksun puolittamista vuosille 2019–2020, nousee kompensaation osuus vielä selvityksessä arvioitua korkeammaksi.  

Vähärikkisen polttoaineen käytöstä aiheutuvat lisäkustannukset vuosilta 2015–2019 ovat noin 600 miljoonaa euroa, joka on huomattavasti vähemmän kuin aiemmin oli arvioitu.