Varustamot: EU:n kierrätysvaatimukset mahdottomia

Elinkaarensa päähän tulleiden alusten purkaminen ja kierrätys ovat otsikoissa ympäri Euroopan. Taustalta löytyy tuore EU-asetus alusten kierrätyksestä. Asetuksen mukaan EU-maan lipun alla seilaavat alukset voidaan purkaa ainoastaan tiukat kriteerit täyttävillä sertifioiduilla eurooppalaisilla telakoilla, joiden nimi löytyy EU:n lupalistalta.  

Valtava kapasiteettipula  

Asetuksella halutaan varmistaa, että valtamerialusten purku on mahdollisimman turvallista sekä ihmiselle että ympäristölle. Eurooppalaisia varustamoja edustavan ECSAn mukaan asiassa piilee kuitenkin iso mutta: EU-maissa sijaitsevilla telakoilla ei ole  kapasiteettia romuttaa suuria aluksia.  

Tällä hetkellä missään EU-maassa ei pureta yli sata metriä pitkiä aluksia. Samaan aikaan purettavaksi päätyy yhä uudempia ja valtavampia laivoja. Valtamerialuksen käyttöikä on noin 25 vuotta, mutta rahtiliikenteen globaalin ylitarjonnan takia liikenteestä poistetaan jopa 10 vuotta vanhoja aluksia. Kun velvoite käyttää ainoastaan korvamerkittyjä telakoita astuu vuonna 2018 voimaan, eurooppalaiset varustamot ovat vaikeuksissa.  

"EU-maiden telakat pystyvät tällä hetkellä huolehtimaan vain 12 prosentista purkutöistä", toteaa ECSAn ympäristöjohtaja Benoit Loicq Osto&Logistiikalle.  

Miljoonien arvoista materiaalia 

Aasiassa purettavista aluksesta maksetaan jopa useita miljoonia, Euroopassa kierrätettävistä ei. Ei siis ihme, että tällä hetkellä käyttöikänsä päässä olevat rahtialukset romutetaan ja puretaan 90-prosenttisesti Intiassa ja Bangladeshissa. ECSAn asiantuntijan mukaan näin on toimittu jo 1970-luvulta lähtien.  

Toisin kuin Euroopassa, Aasiassa sijaitsevat telakat ovat usein lähellä paikallista metallinjalostusteollisuutta ja laivoista saatava metalli menee suoraan hyötykäyttöön. Kierrätysteräksen ohella laivoista saadaan esimerkiksi  messinkiä, kuparia, alumiinia ja ruostumatonta terästä.  

Kansalaisjärjestöt kuitenkin kritisoivat äänekkäästi eurooppalaisten varustamojen toimintatapaa. Valtaosa Etelä-Aasiassa romutettavista aluksista puretaan rannalla. Menetelmät saastuttavat usein luontoa ja työolosuhteet ovat hengenvaarallisia. Laivat onmonesti maalattu lyijyä ja muita raskasmetalleja sisältävillä maaleilla. Aallot huuhtovat rannalta mereen myös asbestia ja raskasta öljyä. EU-asetuksen mukaisilla telakoilla on sen sijaan oltava esimerkiksi vedenpitävät lattiat.   

Nyt EU-komissio esittää rahoitusinstrumenttia, joka rohkaisisi eurooppalaisia varustamoja kierrättämään laivansa EU-maissa.  

Ajatuksena on periä jokaiselta EU-satamaan rantautuvalta alukselta maksu. Aluksen elinkaaren aikana kerätyt maksut hyvitetään, jos alus puretaan Euroopassa. ECSAn mukaan ideassa ei ole järkeä. Se vain lisäisi kaikkien osapuolten hallinnollista taakkaa.  

Globaali bisnes, globaali sopimus 

EU-komissio on antanut vaatimuksissaan hieman periksi. Nyt hyväksyttyjen telakoiden listalle voivat hakea myös Aasiassa sijaitsevat romutustelakat. Varustamojen mukaan tämä on askel oikeaan, mutta ainoa keino ratkaista tilanne on globaali sopimus.  

Merenkulku ja laivojen kierrätys ovat globaalia bisnestä. Alusten romutusta ja kierrätystä koskeva IMO:n Hongkongin yleissopimus hyväksyttiin vuonna 2009, mutta sen allekirjoitus ja ratifiointiprosessi voi kestää vielä vuosikymmenen. Suomikaan ei ole vielä ratifioinut sopimusta.  

Yleissopimuksella vahvistetaan maailmanlaajuiset pakolliset vaatimukset, joilla varmistetaan, että alukset kierrätetään turvallisesti ja ympäristön kannalta järkevästi. Esimerkiksi vaarallisten aineiden käyttöä laivanrakennuksessa rajoitetaan. Sopimus on samansuuntainen kuin EU-asetus. Varustamot uskovat, että EU:n lupamenettelyhanke saattaa nopeuttaa Hong Kongin sopimuksen ratifiointivalmiuksia ja sen voimaantuloa. 

Suomessa tutkitaan parhaillaan, olisiko alusten purkaminen taloudellisesti kannattavaa. Suomen Varustamojen toimitusjohtaja Olof Widenin mukaan on selvää, että kannattavuus on suoraan kytköksissä Hong Kongin yleissopimukseen. Voimaan tullessaan sopimus sitoisi koko maailman merenkulkuelinkeinon yhteisiin aluskierrätyssääntöihin. Pelkän EU-asetuksen avulla liiketoimintamahdollisuuksia Suomeen ei synny. 

FAKTA: Näihin maihin alukset seilaavat romutettaviksi 

Viime vuonna romutettiin 328 EU-maissa sijaitsevien yritysten omistamaa alusta. Niistä 84 prosenttia purettiin Etelä-Aasiassa.  

Maailmanlaajuisesti romutettiin lähes 900 alusta. Valtaosa niistä viidessä maassa:

• Intia 305 
• Bangladesh 222 
• Pakistan 141 
• Turkki 92 
• Kiina 74