Valta kuluttajalle ja mutkat suoriksi
Nousukausi kiihdyttää kumipyörien laulua. Kuvareportaasimme kuljetusmessuilta nostaa esiin alan tuoreimmat ideat.
15.09.2017
Teksti Paula Launonen kuvat Paula Launonen ja Tomi Tuuliranta / Jyväskylän Messut Oy
Vähälä-yhtiöt on vuonna 1937 perustettu oululainen perheyritys, johon hankittiin ensimmäinen tietokone vuonna 1980. Vuonna 2017 valtakunnallisen logistiikkakonsernin kolmannen polven toimitusjohtaja Ville Vähälä visioi näkymää, jossa globaalit digitaaliset jakelualustat, virtuaaliset näyttelytilat ja mobiiliostaminen haastavat kuljetusalan uudistumaan nopeammin kuin koskaan ennen.
”Ennen innovaation kypsyminen käytännöksi kesti ennen jopa kymmeniä vuosia, nyt on oltava valmis muutokseen muutamassa kuukaudessa”, Vähälä kuvasi muutosta.
Isoja kuormia älykkäästi
Raskaan kaluston älyratkaisut, automaattivarastot ja erityispitkät yhdistelmäajoneuvot ovat Vähälän mukaan 2000-luvun ensimmäisten vuosikymmenien välttämättömiä investointeja.
Juuri nyt ajankohtaisia liiketoiminnan kehittämisen ajureita ovat tavaravirtojen suoraviivaistuminen ja kuluttajan vallan vahvistuminen.
”Verkkokaupan ja mobiiliostamisen myötä toimitukset suoraan tehtaalta kotiin yleistyvät. Vaikka kuluttaja asioisi kivijalkamyymälässä, hän voi yhä useammin itse valita haluamansa kuljetuspalvelun tarjoajan. Tässä kilpailussa voittajia ovat hyvämaineiset, luotettavat logistiikkayritykset”, Vähälä painotti.
Kuljettaja on moniosaaja
Vähälä muistutti myös pakettiliikennelupien vapautumisesta, jonka myötä perinteisien toimijoiden rinnalla nähtäneen pian pakettiubereita.
Samalla hän korosti, että myös suoraviivaisessa tehtaalta kotiin -jakeluketjussa tarvitaan paikallista varastointia.
Vähälän mukaan kilpailukyvyn vahvistaminen älykkäässä ja moniarvoistuvassa toimintaympäristössä edellyttää logistiikkayrityksiltä uusien teknologioiden lisäksi uusia toimintamalleja.
”Tekoäly tulee mukaan ostoksiin, asiakas haluaa maksaa reaaliajassa mobiilisti ja tilaa mielellään jakelijalta myös lisäpalveluja. Meidän on osattava tarttua näihin mahdollisuuksiin”, Vähälä kannusti.
Tue ja sido kunnolla
Jyväskylän ammattikorkeakoulun logistiikan lehtori Juha Pesonen kertoi foorumiyleisölle kuormanvahvistamisen laeista ja standardeista. Kehitystrendeinä hän nosti seurannan tarkentumisen sekä kuormattavien massojen kasvun.
”Esineiden internetin myötä saamme entistä enemmän reaaliaikaista anturitietoa kuljetuksista. Tällä hetkellä raakapuuta kuljetetaan jopa 104 tonnia kerrallaan ja puoliperävaunuissa viedään 62 tonnin kuormia, joten asianmukainen kiinnitys on keskeinen turvallisuuskysymys.”
Pesosen mukaan laitevalmistajat kehittävät kasvavien massojen vaatimuksiin vastaavia korirakenteita sekä tuenta- ja sidontavälineitä. Lujuuslaskelmia varten tarjolla on erilaisia applikaatioita.
Sellu matkaan sutjakkaasti
Valtavista massoista puhui myös Pesmel Oy:n toimitusjohtaja Tony Leikas. Kauhajoella pääpaikkaansa pitävä, automatisoituja materiaalinkäsittely-, lastaus- ja pakkausjärjestelmiä globaaleille markkinoille valmistava konepaja pystyttää parhaillaan Metsä Groupin Äänekosken tehtaalle tiettävästi maailman ensimmäistä täysin automatisoitua sellun jakelukeskusta.
”Tehtaalla valmistuu noin neljätuhatta tonnia sellua vuorokaudessa. Paaleja ei odotuteta erillisessä varastossa, vaan tuotanto ohjataan suoraan eteenpäin Suomeen tai maailmalle. Automaatio siirtää sellun tehtaalta varastoon ja sieltä edelleen juniin ja rekkoihin.”
Leikas havainnollisti automaation hyötyjä numeroilla. Jos perinteinen varasto vaatii 10000 neliömetrin pinta-alan, Pesmelin ratkaisulle riittää 3000 neliömetriä. Trukkiajon määrä putoaa vuotuisesta 130000 kilometristä murto-osaan eli 6250 kilometriin ja polttoaineen kulutus 560000 litrasta 43000 litraan.
Turhat kuihtuvat
Näköaloja satamaoperoinnin tulevaisuuteen avasi puolestaan Oy Backman-Trummer Ab:n toimitusjohtaja Hannu Uusi-Pohjola. Hänen mukaansa erikoistuminen ja yhtiöittäminen tervehdyttävät kilpailua.
”Suomessa satamat erikoistuvat. Ne, jotka eivät löydä sopivia tuotteita, kuihtuvat pois. Satamat, joiden operaattoreilla ja yhtiöillä on riittävät resurssit investoida käsittelykalustoon ja infraan, menestyvät myös tulevaisuudessa”, Uusi-Pohjola linjasi.
