Vähäliikenteisten ratojen kunto on heikko
Väylävirasto hoputtaa korjaamaan pääväyläverkon ulkopuolisia teollisuudelle tärkeitä ratoja.
22.09.2020
Teksti Esko Lukkari
Raideliikenteestä on puhuttu voitavana kuljetusmuotona, mutta Väyläviraston tuore selvitys heittää toiveille kylmää vettä. Normaalin kunnossapidon lisäksi radoilla tarvittaisiin myös suurempia korjaustoimenpiteitä.
Väyläviraston mukaan vähäliikenteisten eli vuosittain alle 300 000 tonnin tavarakuljetusten ratojen, joilla ei ole myöskään markkinahintaista matkustajaliikennettä kunto on heikko ja osin jopa romahduspartaalla. Väylävirasto on käynyt läpi vähäliikenteisten ratojen kuntoa- ja liikennöintiä toimenpidetarpeineen.
Väylävirasto tiedotti asiasta 21.9.
Viraston mukaan pääväyläverkon ulkopuolisten, vähäliikenteisten ratojen päällysrakenteen ikä ja kantavuuspuutteet asettavat rajoituksia liikenteelle. Vaikka liikennettä on vähän, rata voi olla merkittävä yhteys elinkeinoelämälle ja erityisesti metsäteollisuuden kuljetuksille. Odotukset raideliikenteen kuljetus- ja matkamäärien kasvulle ovat isot myös ilmastotavoitteiden vuoksi.
Väylävirasto pyrkii jatkamaan vähäliikenteisten ratojen elinkaarta mm. tehostetulla kunnossapidolla. Näin kalliimpia, mutta tarpeellisia korjauksia voidaan hetkellisesti siirtää. Kunnossapidon keinot kuitenkin loppuvat aikanaan ja radan kunto voi romahtaa äkillisestikin.
Nopeusrajoituksia ja liikennekeskeytyksiä
"Heikon kunnon takia vähäliikenteisillä radoilla on paljon nopeusrajoituksia ja välillä liikenne voidaan joutua jopa keskeyttämään", sanoo tiedotteessa liikennejärjestelmäasiantuntija Kristiina Hallikas.
Uusiutuva vetokalusto ylittää 20 tonnin akselipainon, mutta useilla vähäliikenteisillä radoilla kantavuus sallii normaalinopeudella korkeintaan 16 tonnin vetokaluston.
"Rataverkon pitäminen liikennöitävässä kunnossa on tärkeää niillä rataosuuksilla, joilla on teollisuuden ja muun elinkeinoelämän tarpeista lähtevää vakiintunutta rautatieliikennettä ja joiden kehitysnäkymät ovat positiiviset", sanoo Hallikas.
