Uusi lakiesitys autojen päästörajoista tulossa

Eurooppalaisen autoteollisuuden katseet ovat kiinnittyneet Brysseliin. Ensi viikolla EU-komissio julkistaa odotetun esityksensä henkilö- ja pakettiautojen CO²-päästörajoista ja polttoainetehokkuudesta. Komission esitys määrittää Euroopan ja koko maailman ajoneuvoteollisuuden tulevaisuuden. 

Osto&Logistiikan kuulemien huhujen mukaan komissio tulee vaatimaan, että ajoneuvojen hiilidioksidipäästöjä on leikattava 30 prosenttia vuodesta 2021 eteenpäin. Ruotsi, Ranska, Itävalta, Belgia, Hollanti, Portugali, Irlanti, Luxemburg ja Slovenia vaativat uusien autojen hiilidioksidipäästöjen vähentämistä 40 prosentilla. Muun muassa sähköteollisuus ja ympäristöjärjestöt puolestaan haluavat, että esitys sisältää myös vaatimuksen, jonka mukaan osan EU-maiden autokannasta on oltava täysin päästötöntä vuoteen 2030 mennessä.  

Sähköautoja vain vauraissa maissa 

Kansalaisjärjestöjen lisäksi autovalmistajat ovat viime kuukausina lobanneet aktiivisesti omaa kantaansa. Autovalmistajat haluavat, että komissio luopuu päästöttömiä ajoneuvoja koskevasta vaatimuksesta.  

"Sähköautojen markkinat ovat yhä erittäin hajanaiset. Sen vuoksi on vaikeaa suunnitella EU:n laajuista sääntelyä tai hyvitysjärjestelmää", perusteli eurooppalaisia autovalmistajia edustavan ACEA:n pääsihteeri Erik Jonnaert järjestön lehdistötiedotteessa. 

ACEA:n teettämän selvityksen mukaan sähköautomarkkinoiden koon, maan bkt:n ja kannustimien välillä on selkeä korrelaatio. Sähköautojen markkinaosuus kipuaa yli prosentin vain Länsi-Euroopan maissa, joiden bkt on yli 30 000 euroa henkeä kohti.

Lähes puolessa EU-maista sähköautojen markkinaosuus on 0,5 prosenttia tai alle. Maissa, joiden bruttokansantuote on alle 17 000 euroa, sähköajoneuvojen osuus on lähellä nollaa. Näihin valtioihin lukeutuvat EU:n jäsenvaltiot Keski- ja Itä-Euroopassa sekä Kreikka. Sähköauton kallis hankintahinta on yhä iso este.  

Kannustimet yhdenmukaisiksi 

ACEA vaatii kunnianhimoista, mutta realistisempaa lähestymistapaa Euroopan autokannan sähköistämiseen. Pääsihteerin mukaan lopputuote yksin ei riitä luomaan kysyntää. Sähköautojen valtavirtaistuminen vaatii yhdenmukaisten kannustimien lisäksi nykyistä huomattavasti enemmän investointeja lataus- ja tankkausinfrastruktuuriin kaikissa EU-maissa.  

Jonnaert huomauttaa, että valtaosa kuluttajista, jotka etsivät vaihtoehtoa dieselille, valitsevat nyt bensiinimoottorin tai hybridin. Norjaa on pääsihteerin mukaan turha ottaa esimerkiksi. Maan 64 000 euron bruttokansantuote on tuplasti EU-keskiarvoa suurempi ja sähköautojen 29 prosentin markkinaosuus yksittäinen poikkeus Euroopassa. Esimerkiksi Kreikassa sähköautoja myytiin viime vuonna vain 32 kappaletta.

Selvitys osoittaa, että kannustimet sähköajoneuvon hankkimiseksi ja erityisesti kannustimien rahallinen arvo vaihtelevat suuresti eri puolilla Eurooppaa. Sähköautojen markkinaosuus on merkittävää vain maissa, joissa tarjotaan runsaasti kannustimia. Viisi EU:n jäsenvaltiota ei tarjoa kannustimia lainkaan. 
 
"Päätöksentekijöiden pitäisi herätä tajuamaan tämä tosiasia. Hiilidioksidipäästöjen vähentämistoimien on oltava kattavia. Ne eivät saa lähteä oletuksesta, että kaikki maat ovat samassa tilanteessa kuin kourallinen vauraita Länsi-Euroopan maita", viestitti ACEAn pääsihteeri. 

Ensi viikon keskiviikkona julkistettava lakiesitys on osa suurta EU:n liikkuvuuspakettia.