Ulkomaisten kuorma-autojen osuus väheni Suomen teillä

Joka kymmenes Suomen teillä liikkuva  kuorma-auto on nykyään ulkomaan kilvissä. Suomeen rekisteröityjen kuorma-autojen osuus pääteiden liikennevirrassa on kuitenkin kasvanut.

SKALin 24 tuntia kestänyt raskaan liikenteen liikennelaskenta suoritettiin 10.9.–11.9. yhdeksässä laskentapisteessä ympäri maata. Tulokset osoittavat, että Suomessa kuljetetaan tavaraa aiempaa enemmän tänne rekisteröidyllä kalustolla. Taustalla ovat muun muassa Venäjän rajan sulkeutuminen ja muuttuneet EU-säädökset.

SKAL tiedotti tuloksista 11.9.

Liikennelaskennassa ulkomaisen kuljetuskaluston, sekä kuorma-autot että ajoneuvoyhdistelmät, osuus liikennevirrasta oli 10,7 prosenttia. Vuonna 2021 se oli 12,8 prosenttia. Ajoneuvoyhdistelmistä ulkomaisia oli nyt 13,6 prosenttia. Ulkomaisten kuorma-autojen osuus oli toiseksi suurin SKALin viidettä kertaa järjestetyssä liikennelaskennassa.

Länsi-Suomessa oli eniten

Laskentapisteissä suurin ulkomaisten kuorma-autojen osuus oli Raisiossa, 13,2 prosenttia. Vähiten niitä liikkui VT12 Hämeenkosken laskentapisteessä, 4,9 prosenttia. 

Vuorokauden aikana laskentapisteen ohitti yhteensä 13 300 kuorma-autoa, joiden kansallisuus laskettiin. Vuonna 2021 vertailukelpoinen ajoneuvomäärä vuorokauden mittaisessa laskennassa oli noin 14600 kuorma-autoa.

Vuoteen 2021 verrattuna ulkomaisen kaluston osuus väheni eniten, 19,0 prosentista 12,4 prosenttiin, VT21:llä Pellossa. Ulkomaisen kaluston osuus lisääntyi yhdessä laskentapisteessä, VT3:lla 10,2 prosentista 11,6 prosenttiin. Tosin VT3:n laskentapiste siirrettiin Hämeenkyröstä Parkanoon uuden ohitustien rakentamisen vuoksi.

Venäläisten poistuminen

Yli vuosikymmenen kestänyt ulkomaisen kuljetuskaluston osuuden kasvu tavaraliikenteessä on päättynyt ja se on kääntynyt laskuun. Vuonna 2021 suoritetun laskennan jälkeen merkittävänä muutoksena on ollut Suomen itärajan sulkeutuminen. Kun vielä vuonna 2021 liikennelaskennassa 3,8 prosenttia kuorma-autoista oli venäläisiä, ovat nämä pakotteiden myötä poistuneet Suomesta. Samoin muiden Euroopan maiden kauttakulkuliikenne Venäjälle on rajan sulkeutumisen myötä loppunut.

Myös EU-tason säädöksissä on tapahtunut muutoksia vuoden 2021 jälkeen. Niin sanotulla maaliikennepaketilla toteutettiin vuoden 2020 jälkeen portaittain säädösmuutoksia, joiden tarkoitus on ollut hillitä kansainväliseen tavaraliikenteeseen liittyviä epäterveitä ilmiöitä:

• Pitkän viikkolevon viettäminen ajoneuvossa kiellettiin
• Kuljettajalle säädettiin paluumahdollisuus asuinpaikkaansa tai työnantajan toimipisteeseen neljän viikon välein
• Ajoneuvolle säädettiin paluuvelvollisuus yrityksen sijoittumisvaltioon kahdeksan viikon välein
• Kabotaasikuljetuksiin tuli ns. jäähdyttelyjakso estämään keinotekoisia ja tiheästi toistuvia kabotaasikuljetusjaksoja
• Yhdistettyjen kuljetusten maantieosuuksiin alettiin soveltaa kabotaasirajoituksia
• Ajopiirtureiden tekniikka mahdollistaa kabotaasikuljetusten parempaa valvontaa

Maaliikenteen paketti toiminut

Vuosikymmenen alussa säädetyn maaliikennepaketin tarkoitus oli selkeä: vähentää kansainväliseen liikenteeseen kytkeytyviä epäterveitä harmaan talouden ilmiöitä.

”Tämän tavoitteen valossa on kiinnostavaa havaita, että ulkomaisen kuljetuskaluston osuus Suomen tieverkolla on vähentynyt. Tasavertaisten kilpailuolosuhteiden luonnin tuleekin olla markkinasäädösten ykköstavoite”, SKALin johtaja Petri Murto sanoo tiedotteessa.

”Viime vuodet ovat osoittaneet, että yhteiskunnassa on tarve varautua mitä erilaisimpiin poikkeustilanteisiin. Se, että Suomeen rekisteröidyn kaluston osuus liikennevirrassa on lisääntynyt, on maamme huoltovarmuuden kannalta hyvä asia”, Murto jatkaa..

”Samalla on kuitenkin huolehdittava myös siitä, että suomalaisten kuljetusyritysten omistussuhteisiin ei pääse syntymään sellaisia rakenteita, joissa tarkoitus on pakotteiden tai muiden säädösten kiertäminen”, Murto korostaa.

Ulkomaisten osuus laskentapisteittäin:

• E18 Raisio 13,2 %
• VT2 Huittinen 12,0 %
• VT3 Parkano 11,6 %
• VT4/VT9 Kanavuori Jyväskylä 9,3 %
• VT4 Ii 11,4 %
• VT5 Juva 8,9 %
• VT12 Hämeenkoski 4,9 %
• VT21 Pello 12,4 %
• VT25 Leksvall 6,4 %

Ulkomaisen liikenteen osuus SKALin liikennelaskennassa:

• 10,7 % vuonna 2024
• 12,8 % vuonna 2021
• 9,1 % vuonna 2017
• 7,7 % vuonna 2012
• 7,3 % vuonna 2010