Tutkimus: EU ottanut väärän kurssin alusten päästövähennyksissä

Nesteytetty maakaasu (LNG) ei ole oikea ratkaisu eurooppalaisen merenkulun päästövähennyksiin. Näin väittää tuore tutkimus, jossa tarkastellaan, miten EU-maat voivat vähentää merenkulun päästöjä seuraavien kolmen vuosikymmenen aikana.

UMASin tekemä tutkimus paljastaa, että investoinnit meri- ja sisävesiliikenteen LNG-tankkauskapasiteettiin tuottavat vain 6-10 prosentin päästövähennykset.

Tutkimuksessa huomautetaan, että EU on jo käyttänyt puoli miljardia dollaria infrastruktuurin rakentamiseen ilman, että merenkulun päästöt olisivat juurikaan tippuneet.

LNG-investoinnit hyödyttömiä?

Meriliikenteen osuus maailmanlaajuisista päästöistä oli noin 3 prosenttia vuonna 2012 ja nykyvauhdilla sen osuus kaikista päästöistä kasvaa jopa 14 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä.

EU haluaa, että jokainen kuljetusmuoto tekee oikeudenmukaisen osuutensa hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. Kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n äskettäin tekemän sopimuksen mukaan tavoitteena on vähentää päästöjä "vähintään 50 prosenttia" vuoteen 2050 mennessä. IMO:n tavoite ei kuitenkaan ole sitova ja lopullinen suunnitelma ei ole valmis ainakaan ennen vuotta 2023. Se aiheuttaa epävarmuutta siitä, mihin investoinnit olisi suunnattava. Jos IMO tiukentaa tavoitettaan, LNG-investoinnit saattavat muuttua hyödyttömiksi.

UMASin mallinnuksen mukaan "korkean kaasun" skenaariossa, jossa LNG:n hinnat ovat alhaiset ja vaihtoehtoisia polttoaineita ei ole saatavilla, EU-maiden lasku kohoaa 22 miljardiin dollariin vuoteen 2050 mennessä, mutta kasvihuonekaasupäästöt tippuvat vain 6-10 prosenttia. Vaikka LNG:tä on helppo kuljettaa, yksi sen suurimmista ongelmista on korkea metaanipitoisuus, jonka haittavaikutukset ilmastoon ovat huomattavasti suuremmat kuin hiilidioksidilla.

Muut vaihtoehdot vielä täynnä haasteita

UMAS-tutkija Domagoj Baresicin mukaan LNG:n käyttö meriliikenteessä voi olla vain lyhyt välivaihe siirryttäessä vähähiiliseen tulevaisuuteen. Muita polttoainevaihtoehtoja ovat biopolttoaineet, sähköistys ja vety. Akkukäyttöiset valtamerialukset eivät ole tällä hetkellä mahdollisia suurten kustannusten ja komponenttien painon vuoksi. Biopolttoaineilla on puolestaan omia kustannus- ja standardiongelmia. Vetyjärjestö Hydrogen Europen mukaan vety on jo nyt varteenotettava vaihtoehto meriliikenteessä. Mutta siihenkin sisältyy paljon polttoainetehokkuus- ja infrastruktuurihaasteita.