Tulli on Suomen valtion virastoista kansainvälisin

Tullin päätehtävänä on selvittää ja valvoa, että Suomen ulkorajojen yli kulkee vain sallittua tavaraa sekä tilastoida tavarat. Valvonta kattaa huikean tavarakirjon. Tullin kansainvälinen yhteistyö on sen ja EU:n tulliunionin vuoksi laajaa.

Tulli on samalla iso IT-talo. Valtiovarainministeriön budjettipäällikkönä kansalle tutuksi tullut Hannu Mäkinen johtaa reilun 2000 työntekijän Tullia, jonka menoista neljännes menee IT-sektorille. IT työllistääkin noin 300 henkeä.

Tullin uusia haasteita on äskettäin EU:n hyväksymä ns. hiilirajamekanismi. EU haluaa sillä tukkia EU:n ulkopuolelle suuntautuvaa hiilivuotoa. Siksi ensi lokakuusta alkaen muuan muassa teräs- ja sementtituotteita, alumiinia, sähköä ja vetyä tuovien yritysten pitää raportoida neljännesvuosittain komissiolle tuonnistaan. Pakolliseksi raportointi tulee 2026. Hiilisisällön perusteella aletaan periä maksuja.

”Tullissa joudumme palkkaamaan 80 uutta työntekijää lupahakemusten käsittelyyn, sertifikaattien myyntiin, valvontaan, sanktioiden langettamiseen ja toimeenpanoon. Rekrytoinnit ovat jo käynnissä”, Mäkinen sanoo.

Kansainvälinen yhteistyö laajaa

Tullin kansainvälinen yhteistyö on kenties laajempaa kuin minkään muun Suomen viranomaisen. Sadat Tullin viranomaiset osallistuvat kansainväliseen yhteistyöhön, koska EU on Mäkisen mukaan pohjimmiltaan tulliunioni ja Suomen tulli on osa EU:n tullijärjestelmää.

Tullia vuodesta 2019 johtanut Mäkinen on juristi ja ekonomisti. Tulliin hänet nimitettiin viisivuotiskaudeksi juuri valtiovarainministeriön budjettipäällikön paikalta. VM:ssä hän työskenteli vuodesta 1982 lähtien eri tehtävissä. Hän ollut töissä myös Suomen EU-edustustossa sekä useissa ministeriöissä.

Tullin pääjohtajuus on Mäkisen mukaan hyvin erilainen tehtävä VM:n budjettipäällikön virkaan verrattuna.

”VM:n budjettipäällikkönä vastuualue oli laaja ja kattoi koko yhteiskunnan toiminnot. Tullissa mennään enemmän käytännön tasolle.  Tullin johtaminen on minulle arvokas kokemus ja olen tehtävästä kiitollinen. Siirryin Tulliin omalta kannaltani juuri oikeaan aikaan”, hän sanoo.

VM:ssä Mäkinen oli budjettiosaston johtotehtävissä neljännesvuosisadan, joten hän tuntee perin pohjin valtion budjettimekanismin.

”Tullin puolta ei pidä mikään ministeri”

”Tullilla ei ole valtioneuvostossa omaa ministeriä, joka ajaisi asiaamme muiden turvallisuusviranomaisten tapaan rahanjaossa. Puolustusministeri tukee armeijaa ja sisäministeri poliisia ja rajavartiostoa jne. Valtiovarainministerit eivät tyypillisesti puolusta alaistensa virastojen resurssitarpeita ja olemme jääneet rahanjaossa murusille”, hän sanoo.

Tullilla on Mäkisen mukaan akuutti 10 miljoonan euron vuotuinen rahoitusvaje. Se jarruttaa esimerkiksi uusimman teknologian käyttöä Tullin laajassa tavaravirran valvontatehtävässä.

”Tulli aloitti vuonna 2015 maltaita maksavan suuren tietojärjestelmäuudistuksen, jonka pitäisi valmistua 10 vuodessa. Siinä digitalisoidaan koko tulliselvitysjärjestelmä. Samalla muiden Tullin toimintojen, kuten tullivalvonnan, rahatarpeet ovat jääneet varjoon. Meidän on hyödynnettävä uusinta teknologiaa tullivalvonnassa, jotta rajojen yli ei kulje muuta kuin sallittua tavaraa ja kehittynyt valvontateknologia maksaa.”

Tullin valvottava tavaravirta yltää kosmetiikasta viljalaivoihin ja jopa säteileviin tuotteiseen.

Kun arvonlisäveroa tullattavista tavaroista alettiin pari vuotta sitten periä ilman alarajaa, moninkertaistui samalla pakollisten tulliselvitysten määrä. Tämä oli haaste varsinkin pientilaajille.

Tulli kerää vuosittain EU:lle tullimaksuja noin 500 miljoonan euron arvosta.

Verkkokauppa on toisaalta helpottanut Tullin työtä. Verkkokaupan isot logistiikkakeskukset HUBit ovat Keski-Euroopassa ja Pohjoismaista Ruotsissa. Myös pandemian vaikutukset logistiikkavirtoihin vahvistivat HUBeja. HUBeista tavara tuodaan Suomeen, mutta tullaus on tapahtunut jo EU:n ulkorajalla. Valvonnan kannalta tämä muutos tuo myös lisähaasteita, koska sisärajoilla valvonnan toimivaltaperuste on rajoitetumpi.

Huumeet kaupallisissa kuljetuksissa

Huumeet on yksi Tullin iso haaste. Mäkisen mukaan niistä valtaosa kulkee kaupallisten kuljetusten mukana.

”Meidän on pystyttävä kehittämään menetelmiä, joilla kielletyt kuljetukset, kuten huumelastit, löydetään valtavasta tavaravirrasta, sillä esimerkiksi joka kymmenennen lastin tarkistaminen ei ole mahdollista eikä järkevää. Tiedonkeruu eri lähteistä ja analysointi tekoälyn ja modernin ICT-teknologian avulla ovat esimerkiksi välineitä kiellettyjen tavaroiden kuljetusten tunnistamiseen”, hän sanoo.     

Mäkinen muistuttaa, että Tullin laboratoriotasoinen valvontatehtävä seisoo tai kaatuu korkean teknologian laitteistojen ja niitä käyttävien ihmisten osaamisen mukana.

”Valvonnassa reaaliaikainen teknologinen kyvykkyys on meille kohtalonkysymys. Hyvä suoriutuminen vaatii rahaa uuden teknologian hankintaan ja osaajien rekrytointiin ja kouluttamiseen”, hän sanoo.

Tullin nykyinen strategia on vuodelta 2020. Sen mukaisesti Tulli on käynnistänyt esimerkiksi ICT 2030 -hankkeen, jossa arvioidaan, mitä valintoja Tullin tulisi tehdä tällä avainsektoreillaan tulevaisuutta varten.

Kolmansien maiden kautta Venäjälle

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa muutti Suomen ulkomaankaupan logistiikkaa, kun liikenne Venäjän kautta lähes loppui sekä maitse että ilmateitse. Suomen tavaraliikenne kulkee nyt jo 95 prosenttisesti meriteitse eli meriliikenteen valvonta korostuu entisestään.

Venäjään kohdistuneet sanktiot ovat vähentäneet voimakkaasti Suomen ulkorajan ylittävää liikennettä, mutta toisaalta tuoneet lisätyönä pakotevalvonnan.

Suomen itärajan tullivalvonnasta on siirretty 100 työntekijää Tullin valtakunnallisiin tehtäviin ja väkeä on Mäkisen mukaan myös koulutettu uudelleen.