Tulli arvioi: Brexitistä jopa 115 miljoonan euron lasku

Tullin mukaan suomalaiset yritykset joutuvat tekemään brexitin jälkeen vuodessa noin 233 000 uutta tuonti-ilmoitusta ja noin 36 000 uutta vienti-ilmoitusta Ison-Britannian ja Suomen välisessä kaupassa.

Tästä aiheutuu yrityksille lisäkustannuksia vähintään 12–23 miljoonaa euroa ja enintään 60–115 miljoonaa vuodessa. 

Britannian kauppa EU-maiden kanssa on ollut tullitonta. Jatkossa eri tavaroille voidaan määrätä tuonnissa omat tullitasonsa sen mukaan, mihin brexit-neuvotteluissa päädytään. EU:n tullitaso on keskimäärin 1,5 prosenttia, mutta se vaihtelee tuotteiden ja alkuperämaan mukaan.  

Nykyisin Ison-Britannian ja EU:n välillä on käytössä sisäkaupan tilastoilmoitus, joka on hallinnollisesti kevyt kuukausittain jälkikäteen annettava ilmoitus käydystä tavarakaupasta. Brexitin myötä tämä Intrastat-ilmoitus korvautuu tulli-ilmoituksilla. Vähemmän kauppaa käyvien yritysten ei ole tähän mennessä tarvinnut antaa edes Intrastat-ilmoitusta. Brexitin jälkeen näidenkin yritysten kauppatavarat on tulliselvitettävä. 

EU:lla on useiden maiden ja alueiden, kuten Kanadan (CETA), Korean ja Singaporen, kanssa vapaakauppasopimuksia ja järjestelyjä, joiden perusteella tavaroille voidaan määritellä alemmat tullit tai poistaa ne kokonaan. 

Britannian kaupassa sovellettaviin tullitasoihin voi vaikuttaa myös Britannian mahdollinen liittyminen Euroopan vapaakauppajärjestö Eftaan, johon kuuluvat Norja, Islanti ja Liechtenstein sekä Sveitsi. Sveitsi ei kuitenkaan kuulu Eta-sopimukseen, joka muodostaa Efta- ja EU-maiden yhteisen vapaakauppajärjestelyn. 

Tuonti- tai vienti-ilmoitusten lisäksi Suomen ja Britannian välisessä kaupassa joudutaan jatkossa noudattamaan muitakin tullimuodollisuuksia, kuten passitusta, tullivarastointia, väliaikaista varastointia ja jalostusmenettelyjä. 

Kaikki yritysten tulli-ilmoitukset on annettava sähköisesti vuoden 2020 alusta alkaen. Suomen tulli käsittelee ilmoitukset pääosin automatisoidusti huolintaliikkeiden ja yritysten tietojärjestelmien välisenä sanomaliikenteenä.  

Osa sähköisistä ilmoituksista joudutaan kuitenkin tarkastamaan myös tietojen oikeellisuuden varmistamiseksi. Jos tulliselvitys saadaan automatisoitua vielä nykyistä tehokkaammin, brexit ei aiheuta Suomen tullille suuria lisäresurssin tarpeita. 

Britannian tullilta uudistus vaatii merkittävästi enemmän. Haasteena on tullilainsäädännön uudistaminen sekä koko Britannian EU-kaupan siirtäminen tulliselvityksen piiriin. Britannian tavarakaupasta noin puolet suuntautuu EU:hun. Britannian tullimenettelyt ovat Suomen tullin käsityksen mukaan sujuvat, joten edellytykset logistiikan toimimiselle myös brexitin jälkeen ovat hyvät. 

Vuonna 2016 Britannian osuus Suomen viennistä oli 5 prosenttia, tuonnista 3 prosenttia ja koko tavaroiden ulkomaankaupasta 4 prosenttia. Tavaran vientiä Suomesta Britanniaan harjoitti vuonna 2016 yhteensä 2 455 yritystä ja tavaran tuontia Britanniasta Suomeen 14 850 yritystä. 

Suomen vienti Britanniaan on perinteisesti ollut hyvin metsäteollisuusvaltaista. Sektorin osuus Suomen viennistä Britanniaan oli vuonna 2016 noin 39 prosenttia. Öljytuotteiden osuus koko viennistä on noin 13 prosenttia. 

Koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden tuonnin osuus kokonaistuonnista Britanniasta oli 43 prosenttia, josta teollisuuskoneiden osuus on ollut 11 prosenttiyksikköä, sähköteknisten laitteiden osuudeksi vajaat kahdeksan prosenttiyksikköä ja kuljetusvälineiden osuudeksi liki 24 prosenttiyksikköä.