Suomen Tieyhdistys arvostelee ankarasti lausunnolla olevan liikenne- ja viestintäministeriön valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman rahanjakoa.
Tieyhdistys tyrmää LVM:n LIIKENNE 12 -suunnitelman
”Tieverkon kunto tulee selvästi rapistumaan jo nykyisestä huonosta kunnosta.”
23.02.2021
Teksti Esko Lukkari kuvat Adobe Stock
LIIKENNE 12 -suunnitelma asettaa valtakunnalliset raamit väylänpidolle seuraavaksi 12 vuodeksi. Suunnitelmasta päätetään kevään aikana.
Tieyhdistyksen toimitusjohtajan Nina Raitasen mukaan lausunnolla olevassa luonnoksessa tiestö saa kylmää kyytiä. Yhdistys julkaisi kannanottonsa 19.2. Tieyhdistys on reilut sata vuotta vanha tie- ja liikennealan asiantuntijajärjestö.
”Tieliikenne on niin matkustaja- kuin kuljetusmääriltään, verkon pituutta unohtamatta, ylivoimainen markkinajohtaja Suomessa. Tieverkon suhteellisen osuuden tulisi olla esimerkiksi verkon pituus huomioiden yli 90 prosenttia rahoituksesta”, Raitanen sanoo tiedotteessa.
”Päästöjä ei saada kuriin”
”Rautateille on hyvä siirtää jatkossa kaikki ne kuljetukset, jotka sinne on järkevää siirtää. Pyöräilyä ja kävelyä pitää tietenkin edistää. Totuus kuitenkin on, että näillä toimilla ei saada päästöjä kuriin. Auto on korvaamaton pääosissa kuljetuksia ja henkilöliikennettä. Autojen uusiin ja puhtaampiin käyttövoimiin panostetaan jatkuvasti, mutta niiden alustan annetaan rapistua”, hän sanoo.
Esityksen mukaan perusväylänpidon rahoituksessa rautateiden osuutta rahoista kasvatetaan kaksi prosenttia ja teiden vastaavasti lasketaan kaksi prosenttia. Perusväylänpidon rahoitustaso notkahtaa vuoden 2022 jälkeen. Perustienpidossa päästään vuoden 2022 tasolle vasta vuonna 2029. Tämä on Suomen Tieyhdistyksen mukaan erittäin huono tilanne ja ennakoi korjausvelan kasvamista näiden vuosien aikana.
”Nykyrahoitustasolla korjausvelka saadaan juuri ja juuri pysymään kurissa ja rahoitustason aletessa se kääntyy jälleen kasvuun. Esitetyllä ajanjaksolla tieverkon kunto tulee selvästi rapistumaan jo nykyisestä huonosta kunnosta”, sanoo Raitanen.
”Haja-asutusalueet unohdettu”
Esitetyn luonnoksen mukainen perustiepidon rahoitus ja sen kehitys eivät tiedotteen mukaan anna kovin ruusuista kuvaa isojen kaupunkiseutujen ulkopuolella asuville ihmisille. Luonnoksessa todetaan myös, että osalla vähäliikenteisiä verkkoja korjausvelka voi kasvaa, mikäli elinkeinoelämän ja työssäkäynnin tarpeet täyttyvät muuten.
”Kirjausten mukaan valtio siis pesee kätensä kokonaan haja-asutusalueilla asuvien ihmisten asumisen ja elämisen vaatiman liikenneverkon kuntoon laittamisesta ja asumisedellytysten turvaamisesta”, sanoo Raitanen.
Tiestön kehittämisen rahoitus vähenee suunnitteluajanjaksona peräti 76 miljoonaa euroa. Tälläkään hetkellä tiestön kehittämiseen ei ole käytetty riittävästi rahaa.
”Suunnitelman mukaan rahoitus ei riitä pitämään päätieverkkoa kunnossa, joten tästä voitaneen päätellä, että muulle tieverkolle ei ole suunnitelman mukaan luvassa mitään seuraavaan reiluun vuosikymmeneen”, hän sanoo.
AVAINSANAT
Suomen Tieyhdistys