Tallinna-tunneli vaatii yksityistä pääomaa

Helsinki-Tallinnan rautatietunneli on niin suuri hanke, ettei se toteudu ilman yksityisen sektorin osallistumista. Tätä mieltä on, että Liikenne- ja viestintäministeriön johtama työryhmän 15.5. julkaistussa raportissaan.

Työryhmässä on edustus Suomen ja Viron liikenne- ja viestintäministeriöistä, sekä Helsingin ja Tallinnan kaupunkien edustajat. Lvm julkaisi asiaa koskevan tiedotteen 15.5.

Työryhmän mukaan tunnelihankkeen laajuudesta ja monimutkaisuudesta johtuen sen eteneminen edellyttää uusia, innovatiivisia ratkaisuja etenkin rahoituksen suhteen. Yksityisen sektorin osallistuminen nopeuttaisi hankkeen etenemistä ja vahvistaisi sen taloudellista kannattavuutta. Toteutuakseen tunnelihanke voitaisiin rahoittaa useasta eri lähteestä.

Hankeyhtiö asialle

Raportissa suositellaan, että hanke tarvitsee edetäkseen vahvan projektiorganisaation. Seuraavana askeleena esitetään hankkeen kehittämisvaiheeseen perustettavaa toimijaa, kuten hankeyhtiötä, joka veisi sitä eteenpäin.

Työryhmä korostaa, että Suomen ja Viron tulee koordinoida maankäytön suunnittelua tunnelihankkeen toteutumiseksi. Samoin maiden tulisi tehdä yhteistyötä varmistaakseen, että tunneliyhteys sisällytettäisiin EU:n TEN-T-ydinverkkoon, kun sen laajuutta arvioidaan uudelleen vuonna 2023. Tämä toisi hankkeelle positiivista näkyvyyttä ja mahdollistaisi soveltuvien EU-rahoitusten hakemisen.

Tunnelin rakentaminen edellyttää myös rakennusteknisten innovaatioiden tutkimista ja hyödyntämistä ja niihin perehtyminen olisi keskeistä hankkeen seuraavassa vaiheessa.

Raportissa suositellaan, että Suomen ja Viron tulisi vuoden 2018 loppuun mennessä sopia konkreettisemmin maiden sitoutumisesta ja osallistumisesta hankkeeseen.

Suomen ja Viron vastuuministeriöt laativat vuoden 2018 loppuun mennessä esityksen seuraavista toimenpiteistä.