Syvennys meriväylään tuo miljoonasäästöt

Rahtialusten koon kasvaessa osa Suomen meriväylistä on jäänyt niille mataliksi. Jo kahden metrin syvennys meriväylässä voi tarkoittaa väylällä kuljetettavan irtolastimäärän tuplaamista.

Liikennevirasto syvennyttää parhaillaan Kokkolan meriväylää 63 miljoonan euron investoinnilla. Oulun meriväylän syventäminen käynnistyy tämän vuoden aikana ja Vuosaaren meriväylän syventämisestä on päätetty eduskunnassa. Uudenkaupungin ja Rauman meriväylät on syvennetty jo aiemmin.

Meriväylän syvyydessä jo metri on iso yksikkö.

"Otetaan vertailuun kaksi meriväylää: ensimmäinen on 10 metriä ja toinen 12 metriä syvä. Vaikka väylien syvyydessä on eroa vain kaksi metriä, voi syvemmällä väylällä kuljettaa tuplamäärän irtolastia", sanoo Liikenneviraston vesiväylänpidon asiantuntija Olli Holm Liikenneviraston verkkosivulla 3.9. julkaistussa jutussa.

Tuplamäärä lastia tarkoittaa pienempiä kuljetuskustannuksia ja vähemmän rasitusta ympäristölle. Sama määrä tavaraa saadaan paikasta A paikkaan B nopeammin ja pienemmällä energialla kuljetettua tonnia kohden.

"Suomen rannikko ei ole helpoin seilauspaikka rahtialuksille. Muun muassa matalikkoja on paljon. Väylien syvennyshankkeet ovat helpottaneet tilannetta, mutta tehtävää on vieläkin. Esimerkiksi Kokkolan meriväylällä suurimmat alukset eivät ole voineet kulkea väylän mataluuden takia täydessä lastissa", Holm sanoo.

Liikenneviraston ja Kokkolan Sataman yhteishankkeessa Kokkolan meriväylän kulkusyvyys kasvatetaan 14 metriin. Eroa nykyiseen kulkusyvyyteen on yksi metri.

Suuria hyötyjä

"Kokkolan satamassa käy paljon isoja Panamax- ja Capesize-luokan aluksia, jotka ovat joutuneet lähtemään satamasta vajaalla lastilla. Tähän asiaan saadaan muutos vuonna 2020, kun syvennyshanke valmistuu", sanoo Liikenneviraston ylitarkastaja Olli Lehtinen.

Käytännössä syvempi väylä mahdollistaa sen, että rahtialuksiin voi pakata mukaan 10 000 henkilöauton painon verran lisää lastia. Kokkolan meriväylähankkeella on myös ympäristöhyötyjä. Meriväylien pohjaan kertyy myrkkyjä esimerkiksi laivojen pohjamaaleista. Myrkyt puhdistetaan samalla, kun väylää syvennetään ja puhdistettu pohjan maa-aines, eli sedimentti, sijoitetaan sille määrättyyn paikkaan.

"Tässä hankkeessa sedimentit sijoitetaan sataman viereen ja näin he saavat lisää rakennusmaata. Kyseessä on samanlainen ratkaisu kuin Uudenkaupungin meriväylähankkeessa jokunen vuosi sitten", Lehtinen kertoo.

Lisäksi päästöt vähenevät, kun alukset voivat kulkea täydempänä. Hyödyt ovat suuret, koska rahtiliikenteessä volyymit ovat isoja ja etäisyydet pitkiä. Suurikokoiset alukset ovat lähteneet jopa 25 prosentin vajauksella satamasta. Jos aikaisemmin tarvittiin neljä käyntikertaa satamassa, jatkossa voi riittää kolme.

Kokkolan meriväylähankkeen erikoisuutena ovat olleet myös sotilasräjähteiden raivaukset. Sotien jälkeen väylälle ja sen läheisyyteen on upotettu tonneittain räjähteitä. Puolustusvoimat raivasi hankkeen alkuvaiheessa räjähteet pois työalueilta.