Suomi tehostaa vesiväylien kaukovalvontaa

Vesiväylillä on helmikuun lopussa otettu käyttöön uusi kaukovalvonnan ohjelmisto Järjestelmä kokoaa yhteen eri turvalaitteiden lähettämät tiedot ja nostaa esiin vikoja sekä poikkeamia. Näin mahdollisia ongelmia voidaan ennakoida ajoissa. 

Majakat ohjaavat liikennettä edelleen, mutta toiminta on pitkälti automatisoitunut. Majakat ovat merenkulun kiinteitä turvalaitteita samoin kuin esimerkiksi linjamerkit ja kummelit. Kelluviin turvalaitteisiin puolestaan kuuluvat viitat ja poijut. Vesiväylillä on noin 25 000 Liikenneviraston ylläpitämää turvalaitetta, joista yli 900 on kaukovalvonnassa. 

Kaukovalvotut turvalaitteet lähettävät päivittäin automaattisesti tietoja energiatasostaan tai sijainnistaan. Uusi kaukovalvontadatan ohjelmisto helpottaa tietojen hyödyntämistä. Järjestelmä käy dataa läpi, nostaa esiin vikoja ja tuottaa myös ennusmalleja, joilla toimintaa voi suunnitella etukäteen. Näin vikoja voidaan korjata ennen niiden näkymistä käyttäjälle. 

"Uusi ohjelmisto mahdollistaa laitteiden tarkemman seurannan ja antaa aiempaa paremman kuvan turvalaitteiden tilasta ja kunnosta. Aikaisemmin saimme tietoa usein vasta siinä vaiheessa, kun laitteessa oli jotain vikaa, mutta nyt voimme myös ennakoida ongelmia", sanoo tiedotteessa diplomi-insinööri Sami Lasma Liikennevirastosta. 

Kaukovalvonta aloitettiin vesistöillä nykymuodossaan vuonna 2008. Aluksi turvalaitteita oli vain 20, ja ne kaikki tulivat samalta toimittajalta. Nykyisin kaukovalvontatoimittajia on kolme.  

Vuonna 2015 avattiin Liikenneviraston kaukovalvontarajapinta. Sen kautta kaikki kaukovalvottujen turvalaitteiden lähettämä informaatio kerätään väylänhoidon Reimari-tietokantaan eri järjestelmien hyödynnettäväksi.

Uusi kaukovalvontadatan analyysiohjelmisto on kehitetty Reimari-tietokannan pohjalta. Ohjelmiston suunnittelu alkoi helmikuussa 2017, ja käyttöön se otettiin vuotta myöhemmin. Toteutuksesta on vastannut Digia Oy.