Suomi haluaa IMO:n neuvoston jäsenmaaksi

Suomi hakee liikenne- ja viestintäministeriön neuvottelevan virkamiehen Eero Hokkasen mukaan kansainvälisen merenkulujärjestön IMO:n neuvoston jäsenyyttä.

Neuvosto on kaikista jäsenvaltioista koostuvan IMO:n yleiskokouksen jälkeen IMO:n tärkein päätöksiä tekevä elin. Jäsenmaita siinä on 40 ja valinnat neuvoston jäsenmaista tekee IMO:n yleiskokous.

Hokkanen kertoo asiasta LVM:n verkkosivulle kirjoittamassaan kolumnissa 15.11.

Neuvosto valitsee järjestön pääsihteerin ja vahvistaa budjetin. Se päättää esimerkiksi hallinnon avoimuuden ja läpinäkyvyyden kannalta tärkeistä asioista, joihin Suomi haluaa Hokkasen mukaan olla vaikuttamassa ja voimistaa ääntään IMO:ssa.

Valinta tehdään Lontoon kokouksessa

Kolumnistin mukaan Suomi on tehnyt vaalikampanjaa tehty jo yli vuoden. Kampanjointi jatkuu joulukuun alkuun, kun yleiskokous valitsee uuden neuvoston Lontoossa. Kansainvälinen kampanjointi vaatii paljon voimavaroja, joita Suomen kaltaisella pienellä valtiolla ei aina ole yhtä paljon kuin kilpakumppaneilla.

Miksi Suomi haluaa IMO:n neuvostoon?

Hokkasen mukaan esimerkiksi viime talvena Suomen satamissa kävi 36:n eri valtion lipun alla kulkevia aluksia. Joukossa oli keskivertosuomalaisen näkökulmasta hyvinkin eksoottisia valtioita, kuten Antigua ja Barbuda, Marshallinsaaret ja Liberia. Nämä ovat kuitenkin maailman mittakaavassa tunnettuja suuria lippuvaltioita.

Suomi ei voi yksin varmistaa, että liikenne näiden lippujen alla kulkevilla aluksilla on turvallista, tehokasta ja kestävää. Alusliikenteen väylillä aavalla merellä pätevät pääasiassa vain maailmanlaajuisessa yhteistyössä muiden valtioiden kanssa sovitut säännöt.

Hokkanen korostaa, että meriliikenteessä yhteisen sopimisen tärkein areena on Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO (International Maritime Organization), joka on YK:n erityisjärjestö. Jäsenvaltioita on tällä hetkellä 175. Suomi on ollut IMO:n jäsen siitä lähtien, kun järjestö aloitti toimintansa 1950-luvun lopulla.

IMO on Suomelle tärkeä järjestö

Hokkanen sanoo, että Suomi on edistänyt IMO:ssa niin meille kuin koko maailman merenkululle tärkeitä teemoja päästöjen vähentämisestä automaatioon ja merenkulkijoiden pätevyysvaatimuksista kyberturvallisuuteen. Maantieteellisen sijaintimme ja jäävahvistetuista aluksista riippuvaisen ympärivuotisen ulkomaankauppamme vuoksi etenkin eri alustyyppien tasaveroinen kohtelu IMO:n sääntelyssä on meille tärkeää.

Liikennehallinnon virkakunta tekeekin hänen mukaansa yhdessä ulkoasiainhallinnon kanssa ketterää ja kekseliästä vaikuttamistyötä, jotta Suomi erottuu massasta. IMO:n päämajassa on vieraillut joulupukki ja vastaanotoilla on tarjoiltu samppanjan sijaan suomalaista giniä ja suklaata.

Kampanja on Hokkasen mukaan paljon muutakin kuin muiden valtioiden edustajien kestitsemistä. Se on monenkeskisen kokousdiplomatian arkea, näkyvää ja arvojemme mukaista argumentointia IMO:n eri elimissä. Se on vieressä istuvan fidzhiläisen työkaverin herättelyä, viestintää ja vaikuttamista.