Suomen venealalla haastava vuosi, yritykset ennakoivat jo käännettä
Kuluttajien heikko ostovoima ja epävarman taloustilanteen pitkittyminen heijastui venealan vuoden 2024 myyntiin.
10.02.2025
Teksti Ilmari Tuomivaara
Myytyjen uusien veneiden määrä väheni rekisteröinti- ja tukkutoimitustilastojen mukaan lähes kaksikymmentä prosenttia edellisestä vuodesta ja venealan yritysten liikevaihto laski noin 10 prosenttia. Alan yritysten suhdannebarometri povaa kuitenkin käännettä vuodelle 2025.
Finnboat tiedotti aiheesta 7.2.2025.
”Vuosi 2024 oli venealalle vielä hyvin haastava, mutta vuoden vaihteessa Finnboatin jäsenille tehty kysely ennustaa kuitenkin jo käännettä. Toinen lupaava merkki on, että tulevaan veneilykauteen valmistautumisen käynnistäville Helsingin Vene Båt -messuille on tulossa merkittävästi viimevuotista enemmän veneitä”, Venealan Keskusliitto Finnboatin toimitusjohtaja Jarkko Pajusalo kertoo.
Pajusalon mukaan kuluttajien varovaisuus ja heikko ostovoima on näkynyt erityisesti suosituimman veneluokan eli pienehköjen perämoottoriveneiden myynnissä, mutta ostovoiman palautuminen korjaa vähitellen tilannetta.
”Suomessa veneily on lähes koko kansan harrastus ja pienten ja keskikokoisten perämoottoriveneiden kysynnän palautuminen riippuu kuluttajien ostovoimasta ja luottamuksesta omaan talouteen. Kuluttajien ostovoiman palautuminen Suomessa ja lähimarkkinoilla lähti korjaantumaan viime vuoden toisella puoliskolla, mutta on ollut selvästi ennakoitua hitaampaa”, Pajusalo sanoo.
Yli 90 % Suomessa myytävistä uusista veneistä on pituudeltaan korkeintaan 7 metriä. Alle seitsenmetrisiä uusia veneitä rekisteröitiin viime vuonna 1161 kappaletta, yli kymmenmetrisiä 41 kappaletta
Uusien vesikulkuneuvojen rekisteröinnit vähenivät lähes 20 prosenttia
Vuonna 2024 erilaisia uusia vesikulkuneuvoja rekisteröitiin 2 631 kappaletta (3 272 kappaletta vuonna 2023). Moottoriveneitä rekisteröitiin 1 895 kappaletta (2 359 kappaletta) ja kovapohjaisia ilmatäytteisiä veneitä eli RIB:ejä 31 (51) kappaletta. Vesijettejä rekisteröitiin 653 kappaletta (785).
Suomalaiset luottavat tuttuihin kotimaisiin merkkeihin, ja moottoriveneiden ensirekisteröintien kymmenen kärki olikin vahvasti kotimaisissa käsissä. Tilastoykkösenä pysyi Buster (350 rekisteröityä venettä) ja toisella sijalla Suvi (184), kolmannelle sijalle nousi Faster (180). Yli sadan kappaleen rekisteröintimääriin ylsivät myös Silver, Yamarin ja Terhi.
Kaikkien vesikulkuneuvojen tilastoykkösenä pysyi edelleen vesijettimerkki Sea-Doo (569 kappaletta).
Uusia purjeveneitä rekisteröitiin 17, eli yhtä monta kuin edellisvuoden aikana. Suosituin merkki oli ranskalainen Beneteau (4 kappaletta). Suurin Suomeen rekisteröity uusi purjevene oli 16-metrinen Beneteau Oceanis 51.1. Suomessa valmistettuja purjeveneitä ensirekisteröitiin omavalmisteiden lisäksi yksi, Nautorin telakalta Pietarsaaresta vesille laskettu 15-metrinen Swan 48.
Samaan aikaan käytettyjen veneiden kauppa jatkui selvästi pandemiaa edeltävää aikaa vilkkaampana. Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin ylläpitämän venerekisterin mukaan veneiden omistajavaihdoksia kirjattiin yhteensä 23 506 kappaletta, mikä oli vain sata vähemmän kuin edellisenä vuonna.
”Veneet ovat maailman pitkäikäisimpiä kestokulutushyödykkeitä, mikä johtaa siihen, että ne myös vaihtavat omistajaa useita kertoja elinkaarensa aikana”, Pajusalo toteaa.
