Suomen Tieyhdistys vaatii tieverkon pelastussuunnitelmaa
Kuljetukset 26.10. 08:43

Suomen Tieyhdistys vaatii tieverkon pelastussuunnitelmaa

Vetoomuksen mukaan teitä varten tarvitaan 150 miljoonan euron vuosittain lisärahoitus.

26.10.2021
Teksti Esko Lukkari kuvat Gabriel Sanchez

Suomen Tieyhdistys vetoaa Eduskuntaan välittömän tieverkon pelastussuunnitelman laatimiseksi. Seuraavan kahdeksan vuoden aikana vähäliikenteiselle perustieverkolle tulisi kohdistaa Liikenne 12 -suunnitelman ulkopuolelta vuosittain 150 miljoonaa euroa.  

Suomen Tieyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Juha Ojala luovutti vetoomuksen eduskunnalle vähäliikenteisten teiden puolesta 13.10. Yhdistys tiedotti asiasta samana päivänä.

Vähäliikenteinen tieverkko on osa liikennejärjestelmää ja se yhdistää yli 360 000 kilometrin yksityistieverkon valtakunnan pääteihin, rautateihin, satamiin ja lentoasemiin. Yhden verkon osan huono kunto rapauttaa koko liikennejärjestelmämme toiminnan.

Vetoomuksen mukaan pistemäisillä korjauksilla ja hätäaputöillä ei tieverkkoa saada kuntoon. Kunto heikkenee vuosi vuodelta. Siksi Suomen liikennejärjestelmän heikoin lenkki, valtion alempi tieverkko, on laitettava kuntoon.

Budjettiresurssit ovat rajalliset

ST:n vetoomuksen vastaanotti liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Suna Kymäläinen, joka lupasi, että vetoomus käsitellään liikenne- ja viestintävaliokunnassa.

Suna Kymäläisen mukaan parlamentaarisesti on vahva yksimielisyys siitä, että  pääväylien lisäksi myös alempiasteisen tieverkon ylläpito on tärkeää. Haasteena ovat vain rajalliset budjettiresurssit.

"Kun puhutaan vähäliikenteisestä tieverkosta  puhutaan toiseksi laajimmasta väyläverkosta yksityistieverkon jälkeen. Vähäliikenteisiä valtion teitä on noin 70 000 km. Tiestön 1,5 miljardin korjausvelasta tällä vähäliikenteisellä verkolla on noin 90 prosenttia", sanoo Suomen Tieyhdistyksen toimitusjohtaja Nina Raitanen.

WSP Finlandin johtaja Jorma Mäntynen kertoi vähäliikenteisen tieverkon merkityksestä eri toimialoille ja toivoikin, että jatkossa tieverkkoon investoidaan nykyistä rohkeammin. Metsätalous, energiaverkot, ruokatuotanto, toimitusketjut, huoltovarmuus, asuminen ja eläminen edellyttävät kunnossa olevaa verkkoa.

"Yhteiskunnan toimivuus heikkenee, mikäli liikenteellinen kokonaisuus ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla", Mäntynen korostaa.

Metsäteollisuus ry:n logistiikkajohtaja Alina Koskelan mukaan Suomessa on puu- ja sivutuotekuljetuksia yli 3000 kuljetusta päivässä. Jokainen metsäteollisuuden kuljetus alkaa vähäliikenteiseltä tieverkolta.

JAA