Suomen Tieyhdistys: Teihin 200 miljoonan lisärahoitus
08.02.2018
Teksti Esko Lukkari
Nykyinen rahoitus ei riitä Suomen tiestön pitämiseen kunnossa, sanoi Suomen Tieyhdistyksen toimitusjohtaja Nina Raitanen. Hän puhui Lahdessa pidettävillä Suomen Tieyhdistyksen talvitiepäivillä
Seuraavalla hallituskaudella tiestön rahoitusta pitäisi Raitasen mukaan lisätä 200 miljoonalla eurolla. Raitanen toteaa, että tästä summasta 100 miljoonaa euroa pitäisi käyttää korjausvelan vähentämiseen. Toisella 100 miljoonalla eurolla varmistettaisiin nykyisen verkon pysyminen kunnossa.
”Tämä tekisi noin 40 euroa vuodessa suomalaista kohden. Uskoisin, että moni olisi valmis tähän, jos tiestö voitaisiin pitää sillä kunnossa” Raitanen sanoo.
Uudenlainen ajattelu välttämätöntä
Raitasen mukaan tieverkon pitäminen kunnossa vaatii uudenlaista ajattelua. Perinteinen jako investointirahoitukseen ja perustienpidon rahoitukseen voidaan asettaa kyseenalaiseksi. Tieomaisuutta pitää kehittää ja ylläpitää kokonaisuutena ja pitkäjänteisesti. Hallituskausi on hänen mielestään liian lyhyt ajanjakso tiestöä koskevalle päätöksenteolle.
”Jos tieverkkoon ei käytetä lisää rahaa, meidän pitää sopeutua alempaan talvihoidon tasoon ja huonokuntoiseen alempaan tieverkkoon. Haluammeko Suomen, jossa ihmiset ja tavara eivät talvella pääse liikkeelle joka päivä”, hän kysyy.
Tällä hetkellä tiestöön käytettävä raha ei riitä olemassa olevan tieverkon kunnossapitämiseen, uusinvestointeihin eikä riittävään talvikunnossapitoon.
Käynnissä olevalla hallituskaudella miljardin euron korjausvelan vähentämiseen on käytössä noin puoli miljardia euroa niin sanottua kehyksen ulkopuolista rahaa. Rahoituksella korjausvelan kasvu on saatu pysähtymään vasta vuoden 2017 lopulla, toteaa Raitanen.
Rannikkokelit jo sisämaassa ja routa kadonnut
Teiden talvikunnossapitoon käytettävä rahoitus on pysynyt Raitasen mukaan samalla tasolla viimeiset 10–15 vuotta, mutta talvet ovat muuttuneet peruuttamattomasti.
”Rannikkokelit ovat siirtyneet sisämaahan, routa on kadonnut ja muutos rapauttaa jo ennestään huonossa kunnossa olevaa verkkoa nopeasti. Sateet ovat lisääntyneet ja vesimäärä jysähtää maahan yhä useammin kerralla joko vetenä tai lumena.Vettynyt ja huonokuntoinen tieverkko rapautuu ja talvihoidon mitoitus ei enää riitä”, Raitanen sanoo,.
Tulevaisuudessa kuljetusyhdistelmien painot ja pituudet vielä kasvavat. Tämä huonontaa teiden kuntoa entisestään. Tiestön rapautumisen tahti on kiihtyvää – ei tasaista.
