Suomen päärata pääsemässä eurooppalaisen rahoituksen piiriin
Raideliikenteen edistäminen on seuraavallakin rahoituskaudella yksi EU:n liikennepolitiikan prioriteeteista.
13.12.2018
Teksti Heli Satuli kuvat Europarlamentin kuvapalvelu
Europarlamentti äänestää keskiviikkona Verkkojen Eurooppa -ohjelmasta vuosille 2021–27. Ohjelmasta ollaan tulevalla kaudella suuntaamassa yli 42 miljardin euron julkiset investoinnit eurooppalaiseen rajat ylittävään liikenne-, energia- ja digi-infraan.
”Euroopan kestävän kasvun ja kilpailukyvyn vahvistaminen edellyttävät nopeita ja moderneja yhteyksiä. Erityisenä painopisteenä on ilmastonmuutoksen torjunta. 60 prosenttia rahoituksesta suunnataan tätä tukeviin hankkeisiin”, toteaa europarlamentaarikko Henna Virkkunen, joka toimii europarlamentin teollisuusvaliokunnan pääneuvottelijana asetuksessa.
Suomalaisittain isoin asia esityksessä on eurooppalaisen ydinverkkokäytävän jatkaminen Helsingistä päärataa pitkin pohjoiseen Tornion kautta Ruotsin puolelle Luulajaan. Tähän asti Suomen radoista on eurooppalaiseen ydinverkkokäytävään kuulunut vain Turku-Helsinki-Vainikkala-osuus.
Satojen miljoonien tukipotti
Virkkusen mukaan pääradan sisällyttäminen osaksi Euroopan merkittävimpiä ydinverkkokäytäviä lisää Suomessa EU-tukikelpoisten ratahankkeiden määrää jopa 2 miljardilla eurolla. Suomi voi saada näihin investointeihin tukea maksimissaan 30 prosenttia, mikä merkitsee seuraavan ohjelmakauden aikana satoja miljoonia.
"Se on erittäin tervetullut lisärahoitus suomalaiseen liikenneinfraan. Pääradan varrella asuu puolet suomalaisista, joten lisäinvestoinneille on tarvetta”, Virkkunen sanoo.
Hän muistuttaa, että raideliikenteen edistäminen on yksi EU:n liikennepolitiikan tärkeä prioriteetti.
”Erityisesti nyt kun liikenteen päästöjä on voimakkaasti vähennettävä, raidehankkeiden merkitys kasvaa. Raideliikenne on ympäristöystävällistä, se tuottaa liikenteen päästöistä vain prosentin”, Virkkunen muistuttaa.
Suomen kannalta oleellista on edistää myös Rail Balticaa, joka Virosta Latvian, Liettuan ja Puolan kautta Saksaan ulottuvana suurhankkeena on yksi merkittävin seuraavien vuosien eurooppalainen rajat ylittävä rahoituskohde. Rail Baltica tulee aikanaan kytkemään myös Suomen radat kiinteämmin osaksi eurooppalaisia rataverkkoa.
”Liikenne-, energia- ja digi-infrastruktuureista haetaan myös entistä enemmän synergiahyötyjä. Se tarkoittaa tukea muun muassa vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluinfralle, autonomisen liikenteen edistämistä, energian varastointia ja älykkäitä verkkoja”, Virkkunen listaa.
Parlamentti äänestää kannastaan keskiviikkona ja päättää samalla mandaatista aloittaa trilogineuvottelut. Parlamentin tavoitteena on viedä neuvottelut päätökseen kevään aikana.
