Suomen liikennehankkeet saivat 39 miljoonaa euroa EU-rahoitusta

Verkkojen Eurooppa –välineen (Connecting Europe Facility, CEF) liikenneohjelmasta myönnettiin yhteensä rahoitusta 7,01 miljardia euroa 134 hankkeelle. Hakuun tuli yhteensä yli 400 hakemusta, joissa haettiin yli 22 miljardin euron edestä rahoitusta.

"Kilpailu EU-rahasta on kovaa ja on tärkeää, että Suomi panostaa EU:n rahoitushakuihin, kehittää hakuprosessejaan ja analysoi tuloksia joka hakukierroksen jälkeen. Tämän hakutuloksen perusteella vaikuttaa siltä, että Väyläviraston toimesta toteutettaviin infrahankkeisiin ja niiden rahoitukseen luotetaan myös EU:ssa. Lisäksi on huomattava, että EU:n painopistemuutokset turvallisuuteen näyttävät vaikuttaneen rahanjakoon", sanoo liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne LVM:n tiedotteessa 16.7.

Suomesta rahoitusta haettiin 21 hankkeelle yhteensä 325,13 miljoonaa euroa. Ilman CEF-rahoitusta jäivät esimerkiksi Länsirata ja Lentorata. Länsirata Oy haki Länsiradan kehittämiseen 176,28 miljoonaa euroa ja Lentorata Oy Lentoradan suunnitteluun 4,7 miljoonaa euroa rahoitusta.

"Suomi on onnistunut erinomaisesti esimerkiksi sotilaallisen liikkuvuuden rahoitushaussa ja tähän panostamme myös jatkossa. Perinteisten hankkeiden osalta on kuitenkin pystyttävä parempaan. Itä-länsi- sekä pohjois-etelä-suuntaisten yhteyksien rakentaminen sekä hallittu siirtyminen eurooppalaiseen raideleveyteen ovat turvallisuutta ja talouttamme vahvistavia strategisia valintoja, joita meidän on ajettava vahvemmin myös EU-rahoitusta haettaessa", ministeri Ranne jatkaa.

CEF-liikenneohjelmasta tuetaan Euroopan laajuisen TEN-T-verkon liikennehankkeita. TEN-T yhdistää rautatiet, sisävesireitit, tiet sekä meri- ja lentoliikenteen solmupisteet, terminaalit sekä kaupunkisolmukohdat yhdeksi liikenneverkoksi. Rahoitusta myönnettiin Suomessa ydin- ja kattavan verkon hankkeille. Liikenneohjelmasta rahoitetaan TEN-T-verkon toteuttamista CEF- ja TEN-T-asetusten mukaisesti.

Valtio sai EU-rahoitusta raiteisiin ja älyliikenteeseen

CEF-rahoitusta myönnettiin valtion hankkeille yhteensä noin 20,16 miljoonaa euroa. Rahoitusta myönnettiin seuraaville hankkeille:

1. Riihimäki-Tampere-radan suunnittelu
2. Karjalan radan suunnittelu Imatran ja Joensuun välillä
3. Savonradan nopeuden ja kapasiteetin noston suunnittelu
4. Digirata 1 – varustelu eurooppalaisella rautatieliikenteen hallintajärjestelmällä
5. C-Roads Extended, Suomen osuus

Rahoitusta myös satamiin ja merenkulun sujuvoittamiseen

Yksityisille toimijoille myönnettiin yhteensä noin 18,96 miljoonaa euroa CEF-rahoitusta seuraaville hankkeille:

1. Maasähkön ja aurinkovoimalan rakentaminen Porin satamaan
2. Maasähkön rakentaminen Kemin satamaan
3. Raahen sataman infran parantaminen merituulivoiman tarpeisiin
4. Helsingin ja Tallinnan satamien kehittämishankkeet
5. Eurooppalainen merenkulkualan palveluympäristö
6. Sähköisen kuljetustiedon laajennus rahti- ja kuljetustiedon nopeuttamiseksi

Osa suomalaishankkeista ei saanut rahoitusta

Hyvistä arvioinneista huolimatta muutamat Suomen hankkeet jäivät ilman rahoitusta. Komissio sai runsaasti hakemuksia budjettiin nähden. Rahoitushakuun jätettiin yhteensä 408 hakemusta.

Valtion rahoittamista hankkeista ilman tukea jäivät Tampereen henkilöratapihan rakentamisen 2. vaihe, Espoon kaupunkiradan rakentaminen, pääradan parantaminen Hyvinkään ja Riihimäen välillä, Tampere-Jyväskylä radan 2. vaiheen suunnittelu, usean maan yhteinen eurooppalainen älyliikenteen palvelut -hanke, merenkulun älyväyläpalvelut, Länsirata Oy:n Länsiradan kehittäminen Helsingin ja Turun välillä ja Lentorata Oy:n Lentoradan suunnittelu.