Suomen autoala tyytyväinen päästölinjauksiin
Autoala ei halua sähköautoille kiintiöitä, vaikka maan hallitus haluaa.
15.11.2017
Teksti Esko Lukkari kuvat Autotuojat ja -teollisuus ry
Suomen Autotuojat ja -teollisuus ry on tyytyväinen EU-komission tekemään tekniikkaneutraaliin autojen päästövähennysten kiristämistä koskevaan ratkaisuun.
Suomen autoalaa edustavan järjestön mukaan komissio antaa päästöjen olla ohjaava tekijä: mitä enemmän autoteollisuus nollapäästöisiä valmistaa, sitä parempi mahdollisuus sillä on saada pieniä helpotuksia koko mallistoaan koskevissa erittäin kireissä päästötavoitteissa.
Toimitusjohtaja Tero Kallion mukaan EU:n päätös ei sido käsiä yhteen teknologiaan eli sähköautoihin, vaan antaa itse päästöjen olla ohjaava tekijä: mitä enemmän autoteollisuus nollapäästöisiä valmistaa, sitä parempi mahdollisuus sillä on saada pieniä helpotuksia koko mallistoaan koskevissa erittäin kireissä päästötavoitteissa.
EU-komission julkaisi viime viikolla autonvalmistajia koskevat uusien henkilö- ja pakettiautojen hiilidioksidipäästötavoitteet vuosille 2025 ja 2030. Autoteollisuutta Suomessa edustava Autotuojat ja -teollisuus pitää tavoitteita äärimmäisen kunnianhimoisina.
Autoteollisuus on Euroopan suurin T&K-investoija noin 45 miljardin euron vuosittaisella panostuksella. Jatkossa summa kasvaa, sillä vaihtoehtoisten voimanlähteiden kehitystyö vaatii valtavia investointeja. Maanosan suurin vientiala on silti ollut huolissaan, koska poliittiset päättäjät asettavat sille epärealistisia päästötavoitteita.
”Komission asettama 30 prosentin päästövähennystavoite on erittäin kunnianhimoinen – etenkin, kun lähtökohtana on sinällään jo haasteellinen vuosien 2020–2021 tavoite, jossa autovalmistajan EU-markkinoille saattamien uusien autojen keskimääräinen päästö ei saa ylittää 95 g/km”, Kallio sanoo tiedotteessa.
Toisaalta autoala pitää Kallion mukaan erittäin viisaana, ettei komissio asettanut autonvalmistajille kiintiöitä sähköautojen valmistamiseksi, vaan pitäytyi tekniikkaneutraalissa lähestymistavassa. Moni EU-maa, Suomi mukaan lukien, vaati tällaisia kiintiöitä.
Kallion mielestä vaatimus oli lyhytnäköinen, sillä kiintiöt olisivat voineet johtaa jopa vanhojen ja käytettyjen autojen kysynnän kasvuun, koska sähköautot ovat vielä pitkään polttomoottoriautoa kalliimpia sekä valmistaa että hankkia.
”Ei voi olla niin, että ensin säädetään tiukat kansalliset päästötavoitteet ja sen jälkeen yritetään sälyttää talkoista huolehtiminen elinkeinoelämän harteille. Meillä Suomessa on käyttämättä vielä monta tehokasta päästövähennyskeinoa, yhtenä autokantamme vanhana ja saastuttavana pitävän autoveron hallittu poistaminen”, Kallio sanoo.
