Suomelle mojova lasku Fit for 55 -meriliikenteestä

Suomelle on luvassa iso lasku EU:n ilmastopaketin eli 55-valmiuspaketin vaikutuksesta merenkulkuun. Paketti vähentää päästöjä, mutta lisää meriliikenteen kustannuksia EU-maissa. Suomen kustannukset ovat verrokkimaita suuremmat.

Liikenne- ja viestintäministeriö ja Liikenne- ja viestintävirasto Traficom ovat arvioineet Euroopan komission aloitteiden vaikutuksia Suomen ulkomaankauppaa ja matkustajia palvelevan merenkulun kustannuksiin ja kasvihuonekaasupäästöihin. 

LVM tiedotti asiasta 3.2.

Meriliikenteeseen vaikuttavat etenkin kolme komission aloitetta:

1. asetus uusiutuvien ja vähäpäästöisten polttoaineiden käytöstä meriliikenteessä eli niin sanottu FuelEU Maritime -asetus,
2. merenkulun päästökauppa ja
3. energiaverodirektiivi.

Lisäksi kansainvälinen merenkulkujärjestö (International Maritime Organization, IMO) luo merenkulkualaa koskevaa sitovaa sääntelyä kansainvälisten kasvihuonekaasutavoitteiden saavuttamiseksi.

”Jatkoneuvotteluissa löydettävä tasapaino”

”Jatkoneuvotteluissa on löydettävä tasapaino, jossa kustannustehokkaimmat keinot edistävät sekä innovaatioita että ilmastotavoitteita”, sanoo tiedotteessa liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.

LVM:n mukaan tulevissa neuvotteluissa Suomi voi hyödyntää nyt tehtyjä vaikutusarvioita. Kansainvälinen sääntely tuo mukanaan sekä haasteita että mahdollisuuksia.

”Meidän on varmistettava, että suomalaiset yritykset voivat luoda uutta kestävää liiketoimintaa. Suomessa on jo edistyksellistä osaamista meriliikenteessä”, sanoo Harakka.

Harakka uskoo, että Suomessa syntyy tuotteita, palveluita ja ratkaisuja, jotka vähentävät merenkulun kasvihuonekaasupäästöjä ja hidastavat ilmaston lämpenemistä globaalisti. Suomalaiset yritykset kehittävät hänen mukaansa päästöjä vähentäviä teknologioita, kuten uudentyyppisiä laivamoottoreita ja roottoripurjeita. 

Meriliikenteen kustannusten lisääntyminen nostaa ulkomaankaupan kustannuksia, mikä voi heikentää kansantaloutta. Suomen kustannukset voivat nousta verrokkimaita suuremmiksi. Suomi on kaukana päämarkkinoistaan ja talvimerenkulku lisää kuljetuskustannuksia. 

Komission kolmen ehdotusta voi lisätä Suomen meriliikenteen kustannuksia 300–600 miljoonaa euroa vuosittain aikavälillä 2026–2030, 400–800 miljoonaa euroa vuosittain aikavälillä 2030–2034, 600–1100 miljoonaa euroa vuosittain aikavälillä 2035–2039 ja 1000–1700 miljoonaa euroa vuonna 2040. 

Talvimerenkulku on ongelma

Talvimerenkulun aiheuttama osuus olisi kolmelle ehdotukselle 20–50 miljoonaa euroa vuonna 2030 ja 40–100 miljoonaa euroa vuonna 2040. Talvimerenkulun kustannukset kohdistuvat erityisesti reiteille, joilla jäissä kulkua on paljon. Huomioiden kaikki liikennemuodot suomalaiset yritykset ostavat kuljetuspalveluja tai tuottavat niitä itse vuosittain kotimaassa lähes kymmenen miljardin euron arvosta ja  logistiikkakustannuksia aiheutuu myös ulkomailla.

Meriliikenteen vaihtoehtoisia polttoaineita koskevan asetuksen odotetaan vähentävän meriliikenteen päästöjä tehokkaasti. Asetus vähentäisi meriliikenteen hiilidioksidipäästöjä 10–15 prosenttia vuodesta 2019 vuoteen 2030 mennessä. Päästöt vähenisivät 40–60 prosenttia vuoteen 2040 mennessä. Päästökauppa tukee FuelEU Maritime -asetuksen päästöjä vähentävää vaikutusta.

Tavoitteena on, että vaihtoehtoisten polttoaineiden osuus lisääntyy meriliikenteessä 2025 alkaen. Nykyisin fossiilisten polttoaineiden osuus on yli 99 prosenttia. Komissio ehdottaa, että aluksilla käytettyjen polttoaineiden kasvihuonekaasusisällön tulee pienentyä vuodesta 2025 (tavoite -2 prosenttia) vuoteen 2050 (tavoite -75 prosenttia) mennessä. Lisäksi kontti- ja matkustaja-alukset velvoitetaan vuodesta 2030 alkaen käyttämään maasähköä satamassa.

Komission on ehdottanut päästökaupan laajentamista merenkulkuun. Päästökauppa alkaisi vaiheittain. Vuonna 2023 päästökaupan piirissä olisi 20 prosenttia päästöistä. Vuodesta 2026 alkaen merenkulun päästöt olisivat täysimääräisesti päästökaupan piirissä. Päästökaupassa meriliikenteen toimijat maksavat oikeudesta aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä.