SKAL synkistelee kuljetusbarometrissä
Kuljetusalan elvytystä toivotaan asfaltoinnista ja ammattidieselin ripeästä käyttöönotosta.
10.09.2020
Teksti Esko Lukkari
SKAL Kuljetusbarometrin syyskauden ennuste on synkkä. Palvelualojen ja teollisuuden kysynnän hiipuminen painaa kuljetusalan kuljetusmääriä ja liikevaihtoa jyrkästi alaspäin.
Kuljetusyritysten edunvalvoja SKAL esittää ammattibiodieseliä ja tiestön parantamista keinoiksi lisätä Suomen logistista kilpailukykyä. Tienparannustöillä voitaisiin estää raskaan liikenteen tieltä suistumisia ja parantaa liikenneturvallisuutta.
SKAL julkisti barometrinsä 9.9.
Kuljetusbarometrin syyskauden ennuste sukelsi pohjalukemiin. Jopa 38 prosenttia kuljetusyrityksistä ennustaa kuljetusmäärien laskevan loppuvuonna, ja liikevaihdon laskua 40 prosenttia.
Syynä on koronatilanne, joka iskee teollisuuteen viiveellä. Vaikka Suomen bruttokansantuote on laskenut vähemmän kuin EU-maissa keskimäärin (-6,4 % vrt. -14,1 % Tilastokeskus), palvelutoimialat ja vienti ovat vaikeuksissa. Teollisuusyritysten uusien tilausten ja rakennuslupien määrät ovat laskussa. Kuljetusyrityksissä ennakoidaan vaikeaa syksyä.
Kesä kohteli barometrin mukaan suopeammin ympäristöalan kuljetusyrityksiä, joista yli puolet (52 %) oli kasvattanut sekä kuljetusmääriään että liikevaihtoaan. Kysyntään vaikuttivat lisääntynyt toimeliaisuus mökkikunnissa ja kierrätyksen kasvu. Kesän kotimainen kulutus ei laajemmin näkynyt elintarvikekuljetuksissa ja kappaletavarakuljetuksissa.
Kilpailukykyä parannettava
Metsäalan kuljetukset ovat jo pitkään kärsineet puutavaran ylitarjonnasta Euroopassa. Yhden tuotantolaitoksen sulkemisella on laajat kerrannaisvaikutukset alihankinta-, jatkojalostus- ja jakeluketjun kuljetuksiin. SKAL:n mukaan Suomen viennin kilpailukyky tarvitsee nyt kaiken mahdollisen tuen.
UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesosen lausuma korkeista polttoainekustannuksista Kaipola-päätöksen taustalla on saanut liikkeelle vastaväitteiden vyöryn, vaikka kyseessä on SKAL:n mukaan tosiasia. Kymmenessä vuodessa dieselin veronkorotuksilla on lisätty Suomen logistiikkakustannuksia lähes 200 miljoonalla eurolla vuodessa, joista 50 miljoonaa euroa on kohdistunut metsäteollisuuden kuljetuksiin.
SKAL vetoaa hallitukseen, että se käynnistää hallitusohjelmassa olevan, ammattibiodieseliin liittyvän selvitystyön välittömästi. Ammattidieselin avulla kuljetusyritykset saavat palautusta polttoaineverosta, kuten muun muassa Ranskassa tehdään. Näin kuljetuskustannukset alenevat.
Ammattibiodiesel nopeasti
Ammattibiodiesel mahdollistaa myös kulutuksen siirtymisen uusiutuviin, vähäpäästöisiin polttoainelaatuihin. Toinen SKAL:n suosittelema elvytysmekanismi on tiestön parantaminen, sillä se luo työtä sekä alentaa kuljetuskustannuksia ja päästöjä.
”Koronatilanne ei saa estää järkevien ja toimivien veromallien selvittämistä ja käyttöönottoa. Ammattibiodiesel ja tiestön parantaminen luovat yhdessä kilpailukykyä kestävällä tavalla”, sanoo tiedotteessa SKAL:n toimitusjohtaja Iiro Lehtonen.
Lastin käsittely on riskialttein vaihe kuljetustehtävässä. Pohjola Vakuutuksen kanssa laadittu selvitys paljastaa, että lähes joka neljäs (23 %) työtapaturma sattuu kuorman purun tai lastauksen yhteydessä. Työtapaturmia sattuu myös ajoneuvoon noustessa tai sieltä laskeutuessa. Joka kymmenes kuljettaja on satuttanut itsensä kavutessaan ohjaamoon tai sieltä pois.
”Oikeilla ja turvallisilla työtavoilla sekä lastaus- ja purkupaikkojen siisteydellä ja kunnossapidolla on suuri merkitys työtapaturmien ennaltaehkäisemisessä”, toteaa Sami Raappana Pohjola Vakuutuksen ammattiliikenteen palveluista.
Useampaa kuin joka viidettä (22 %) kuljetusyritystä on kohdannut liikenneonnettomuus viimeisten kahden vuoden aikana. Enemmistö onnettomuuksista (54 %) on johtanut ajoneuvon vähäisiin ja vajaa kolmannes (30 %) merkittäviin vauriokorjauksiin. Joka kymmenennestä liikenneonnettomuudesta on seurauksena kuljettajan pitkä tai pysyvä työkyvyttömyys.
Tienparannustyöt saavat kiitosta
Lisärahoituspaketti väylien parannukseen tuli SKAL:n mukaan kreivin aikaan viime keväänä. Öljyn alhaisen maailmanmarkkinahinnan ansiosta asfaltointi on nyt halvempaa kuin vuosiin. Tänä vuonna teitä päällystetään yli 4 000 kilometriä. Viime vuonna vain 2 000 kilometriä.
Kuljetusyrityksissä päällystyshankkeiden tärkeimpinä vaikutuksina pidetään liikenneturvallisuuden paranemista (97 %), kalustovaurioiden vähenemistä (97 %) ja polttoaineen kulutuksen alenemista (96 %). Myös kuljettajan työn kuormittavuuden väheneminen koetaan tärkeänä (94 %).
Väyläviraston mukaan korjausvelan kasvun pysäyttämiseen tarvittaisiin 3 500−4 000 kilometriä uutta päällystettä vuodessa. Koska korjausvelkaa on vähennettävä, asfaltointimääriä on välttämätöntä kasvattaa. Päällystäminen vaatii lisärahoitusta, sillä muuten kuljetuksille tärkeää alempiasteista tiestöä palautetaan sorateiksi.
”Mitä sileämpi tienpinta, sitä matalampi polttoaineen kulutus ja ympäristöpäästöt. Asfaltti on toistaiseksi halpaa ja nyt kannattaakin tarkistaa päällystysmääriä 2021 ylöspäin”, Lehtonen sanoo.
SKAL ry:n kolmanteen neljän kuukauden välein tehtävään Kuljetusbarometrikyselyyn vastasi 532 jäsenyrittäjää. Sähköinen kysely tehtiin noin 4 200 jäsenyrittäjälle.
Kuljetusbarometrin suhdannetarkastelu perustuu saldolukuun, joka saadaan vähentämällä myönteisten vastausten prosenttiosuudesta kielteisten vastausten prosenttiosuus.
