SKAL Kuljetusbarometri: Diesel yrittäjien ainoa todellinen vaihtoehto
Vain 11 prosenttia Kuljetusbarometriin vastanneista suunnittelee kasvattavansa kalustomääräänsä alkuvuonna.
03.02.2022
Teksti Esko Lukkari kuvat Adobe Stock
SKAL ry:n tuoreen Kuljetusbarometrin mukaan tavaraliikenteen käyttövoimat eivät ole mullistumassa. Peräti 85 prosenttia vastaajista pitää tankkaus- ja latausinfrastruktuurin puutteita esteinä vaihtoehtoisia käyttövoimia hyödyntäviin kalustoinvestointeihin.
SKAL ry:n vuoden 2022 ensimmäiseen kuljetusbarometriin vastasi yhteensä 585 kuljetusyrittäjää. SKAL tiedotti tuloksista 2.1.
Barometriin vastanneista lähes yhtä moni pitää hankintatukia riittämättöminä kannustimina ja arvioi, että investointi vaihtoehtoisiin käyttövoimiin ei olisi taloudellisesti kannattavaa tuista huolimatta.
”Heikko kannattavuus ja kuljetuksista maksettava hinta alentavat investointikykyä eivätkä kannusta yrityksiä laajamittaiseen käyttövoimamuutokseen. Kannustamme kuitenkin yrityksiä hyödyntämään hankintatukia, varsinkin asiakkaat näkevät investoinnin edut ja ovat valmiita osallistumaan kustannuksiin”, sanoo tiedotteessa SKALin toimitusjohtaja Anssi Kujala.
Vuoden 2021 lopussa liikennekäytössä oli noin 94800 kuorma-autoa. Näistä dieselkäyttöisiä oli 92000 (97 %), kaasukäyttöisiä 300 (0,3 %) ja sähkökäyttöisiä 9 kappaletta.
Uushankintoja harva pohtii
Vain 11 prosenttia Kuljetusbarometriin vastanneista suunnittelee kasvattavansa kalustomääräänsä alkuvuonna. Pitkäaikaisseurannasta nähdään, että kuorma-autokaupoilla oli tungosta viimeksi alkuvuonna 2018.
Kalustotyypissä kuljetusyrittäjät asettavat eniten painoarvoa polttoaineen kulutukselle, muut käyttökustannukset ovat hyvänä kakkosena. Kolmantena tulee hankintahinta. Vastanneista 82 prosenttia hakee kalustoinvestoinneilla kuljetusten tehostamista. Kolme neljästä näkee asiakkaan vaatimukset tärkeinä hankintakriteereinä.
Kuljetusbarometrin 12.1. julkaistussa osiossa kuljetusyritysten kannattavuusodotukset olivat laskeneet hälyttävän alas. Syinä olivat ennätyskorkeat polttoainekustannukset ja esimerkiksi kaluston huolto on kallistunut komponenttipulan vuoksi.
Polttoaineen kulutus on tärkein tekijä kuljetuskalustohankinnoissa, toteaa 92 prosenttia vastanneista. Yritykset pyrkivät vähentämään kulutusta ennakoivalla ajotavalla, reittioptimoinnilla ja korkealla täyttöasteella. Samalla yhdistelmäkoko on Suomessa kasvatettu EU:n suurimmaksi ja näin on alennettu päästöjä rahtitonnia kohti.
Dieselin hintaa ei saisi nostaa
Käytössä oleva teknologia rajoittaa käyttövoimamuutoksen mahdollisuuksia. Lähes 90 prosenttia vastanneista kertoo, että diesel on ainoa soveltuva vaihtoehto kuljetusten käyttövoimaksi. Siksi dieselin hintaa korottavilla päätöksillä on vain rangaistusvaikutus, ei toivottua ohjausvaikutusta vihreämpiin kuljetusratkaisuihin:
”Riippuvuus dieselpolttoaineesta on tosiasia. Ennen pitkää uudet teknologiat lisäävät vaihtoehtoja, mutta nyt korkeat polttoainekustannukset heikentävät kansallista kilpailukykyämme ja kuljetusyritysten investointikykyä”, Kujala sanoo.
Taustatiedot hankintatuesta:
- Laki sähkö- ja kaasukäyttöisten tavarankuljetusajoneuvojen hankintatuesta tuli voimaan 1.1.2022.
- Paineistettua kaasua käyttävän kuorma-auton hankintaan voi saada 2 000 - 6 000 euron ja nesteytettyä kaasua käyttävälle 14000 euroa tukea.
- Sähkökäyttöiselle kuorma-autolle voi saada tukea kevyen kuorma-auton 6 000 eurosta raskaan ajoneuvoyhdistelmän vetoauton 50000 euroon saakka.
- Sähkökäyttöiselle pakettiautolle voi saada tukea 2 000 - 6 000 euroa ja kaasukäyttöiselle pakettiautolle 2 000 euroa.
Vuoden 2021 lopussa liikennekäytössä oli noin 94800 kuorma-autoa. Näistä dieselkäyttöisiä oli 92000 (97 %), kaasukäyttöisiä 300 (0,3 %) ja sähkökäyttöisiä 9 kappaletta. Liikennekäytössä on myös noin 2100 bensiinikäyttöistä kuorma-autoa, joiden käyttötarkoitus on käytännössä muu kuin tavaraliikenne (esim. raskaat Pick-up-autot).
