Selvitys: Kuorma-autokuljetusten hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää parantamalla tiestöä

Kuljetusyritysten edunvalvoja SKAL ry:n tilaama selvitys tieteknisten ominaisuuksien sekä liikenneteknisten ja kunnossapidon toimenpiteiden vaikutuksista kuorma-autokuljetusten CO2-päästöjen määrään on valmistunut. WSP Finland Oy:n ja Destia Oy:n asiantuntijoiden toteuttama selvitys osoittaa, että 500 miljoonaa ajoneuvokilometriä ajetaan vuosittain raskailla ajoneuvoilla huonokuntoisilla teillä.

Kuljetus- ja logistiikka-alaan kohdistuu merkittäviä päästövähennystavoitteita. SKAL on tuonut esiin hyväkuntoisen tiestön merkitystä päästöjen alentamisessa. Koska tarvittiin konkreettisia näyttöjä siitä, millaisia vaikutuksia tiestön parantamisella ja liikenneverkon muokkaamisella on päästöihin, SKAL tilasi asiasta tutkimuksen, jonka toteutti WSP Finland Oy yhteistyössä Destian kanssa.

"Selvitys osoittaa odotetusti, että sujuva liikenne hyväkuntoisella tieverkolla on keskeinen tekijä kuorma-autoliikenteen energiankulutuksen ja hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä", sanoo SKALin tiedotteessa 3.3. liiton toimitusjohtaja Anssi Kujala.

Sujuva liikenne on avain kuorma-autoliikenteen energiankulutuksen ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Tasainen nopeus on energiatehokkainta ja suurten kokonaismassojen vuoksi raskaalle liikenteelle tällä on erityisen suuri merkitys. Tavoiteltaessa raskaan liikenteen hiilineutraaliutta tarvitaan laaja-alaisesti eri toimenpiteitä ajoneuvo- ja energiateollisuudelta sekä kuljetusalalta, mutta myös väyläviranomaisilta:

"On tärkeää turvata tiestön riittävä rahoitustaso, jotta tieverkkoa ja sen kunnossapidon laatua pystyttäisiin kehittämään ja tuottamaan yhä energiatehokkaampia kuljetuksia", sanoo WSP Finlandin yksikönpäällikkö, tekniikan tohtori Jarkko Rantala.

Myös talvikunnossapidon laatutekijät korostuivat tutkimuksessa. Selvitys osoittaa, että talviolosuhteet lisäsivät polttoaineenkulutusta 10–20 prosenttia verrattuna keskiarvokulutukseen. Sohjoiset ajo-olosuhteet lisäävät päästöjä eniten.

Mäkisyys ja pistemäiset nopeusrajoitukset lisäävät polttoaineen kulutusta jopa 30 prosenttia

Selvityksestä käy ilmi, että tien mäkisyys yhdistettynä pistemäisiin nopeusrajoituksiin voi lisätä polttoaineen kulutusta yli 30 prosenttia. Vilkasliikenteisellä tiellä yhden liittymän muuttaminen eritasoliittymäksi voi tuottaa 127 tonnin hiilidioksidipäästövähennyksen. Taajaman läpi kulkevan tien tai valoliittymiä sisältävän reitin korvaaminen tasaisen ajonopeuden mahdollistavalla ohitustiellä voi tuottaa 30–40 prosentin hiilidioksidin vähenemän ja säästää matka-aikaa. Tasainen nopeus on energiatehokkainta liikenteessä. Suurten kokonaismassojen vuoksi tasaisella ajonopeudella on raskaalle liikenteelle erityisen suuri merkitys.

Auto- ja kuljetusala on ponnistellut päästöjen vähentämiseksi vuosien ajan. Muun muassa moottoriteknologian kehittyminen, yhdistelmäkoon kasvattaminen ja polttoaineen bio-osuuden lisääminen ovat alentaneet päästöjä. Logistiikan digitalisaation avulla on voitu tehostaa ajoneuvojen täyttöastetta ja optimoida reittejä. Lisäksi kuljetusyrityksissä on panostettu paljon energiatehokkaaseen ajotapaan ja ennakoivaan huoltoon.

"On tärkeää, että myös liikenneinfran kunnon merkitys päästöjen vastaisessa kamppailussa tunnustetaan ja ohjataan siihen riittävät resurssit", Anssi Kujala muistuttaa.

Tutkimuksen löydökset tiiviisti:

• Suurimmat polttoaineen kulutuksen ja hiilidioksidin vähenemät voidaan saavuttaa liikenteen sujuvuutta parantamalla.
• Talviolosuhteet lisäsivät polttoaineenkulutusta 10–20prosenttia verrattuna keskiarvokulutukseen. Nämä ovat keskiarvoja. Pistemäisesti kulutus voi nousta tätä huomattavasti enemmän.
• Tien mäkisyys ja pistemäiset nopeusrajoitukset yhdessä voivat lisätä polttoaineenkulutusta yli 30 prosenttia.
• Taajaman tai valoliittymiä sisältävän reitin korvaaminen tasaisen ajonopeuden mahdollistavalla ohitustiellä voi tuottaa 30–40 prosentin hiilidioksidin vähenemiä.
• Tasaisella ajonopeudella saavutetaan paras energiatehokkuus raskaassa liikenteessä.

Tieverkon korjausvelkaa oli vuoden 2021 alussa jo yli 1,5 miljardia euroa. Liikenne 12 ohjelman mukaisesti lähivuosina ei ole odotettavissa suuria lisäpanostuksia tieverkon kehittämiseen.