Sähkölentoliikenne voi alkaa jo viiden vuoden päästä

VTT:n 6.10. julkaisemassa arviossa sähköisen lentoliikenteen alkamisen edellytys on, että sähkölentokonevalmistajien tekemät suunnitelmat toteutuvat.

VTT:n mukaan sähkölentokoneet voisivat tarjota nopean ja vähäpäästöisen vaihtoehdon etenkin reiteille Itämeren yli tai kotimaan poikittaisliikenteeseen Suomen pieniä lentokenttiä hyödyntäen. Helsingin Malmin lentokenttää VTT ei mainitse kuitenkaan tiedotteessaan.

Sähkölentokoneilla on VTT:n mielestä paljon potentiaalia sekä lentoliikenteen päästöjen vähentämisessä että matka-aikojen lyhentämisessä reiteillä, jotka ovat nykyisillä liikenneyhteyksillä hankalia. Sähkölentokoneet voisivat olla vähäpäästöinen ja nopea vaihtoehto suhteellisen hitaalle ja saastuttavalle Itämeren yli Ruotsiin ja Viroon kulkevalle lauttaliikenteelle.

Juna on ainoa oikea kilpailija

Kotimaan reiteillä sähkölentokoneiden kanssa matka-ajassa ja vähäpäästöisyydessä kilpailevat lähinnä junat, mutta Suomessa nopeat ratayhteydet kulkevat pääsääntöisesti Helsingistä suurimpiin kaupunkeihin, etelästä pohjoiseen. Poikittaisreiteillä liikenneyhteydet ovat hitaita, joten sähkölentokoneet voisivat tarjota nopean ja vähäpäästöisen vaihtoehdon.

Lyhyille reiteille suunnitellut sähkölentokoneet ovat perinteisiä matkustajalentokoneita pienikokoisempia sekä hiljaisempia. Ne voisivat hyödyntää lyhyitäkin kiitoratoja ja asutusta lähellä sijaitsevia lentokenttiä. 

Suomessa on monia vähälle käytölle jääneitä pieniä lentokenttiä, joille sähkölentokoneet voisivat lentää ja tarjota nopeita liikenneyhteyksiä alueille, joihin nykyisillä lentoyhteyksillä ei pääse ja muut liikenneyhteydet ovat hitaita.

Uusiutuvan sähköntuotannon lisääntyminen parantaa sähköisten liikennevälineiden asemaa päästövertailussa.

Epäsuorat päästöt ovat varsin isot

Vaikka sähkölentokoneella lentämisestä ei aiheudu suoria hiilidioksidipäästöjä, on syytä ottaa huomioon niiden käytöstä aiheutuvat epäsuorat päästöt, joista keskeisimpiä ovat akun valmistuspäästöt sekä akun lataamisen aiheuttamat päästöt. Niiden suuruus riippuu akun lataamiseen käytettävän sähkön päästökertoimesta.

Sähkölentokoneella akun tuotannosta ja lataamisesta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt Suomen nykyisellä sähköntuotannon päästökertoimella laskettuna matkustajakilometriä kohden olisivat noin kolmanneksen nykyisten lentokoneiden päästöistä, selvästi matalammat kuin polttomoottoriautolla ja samaa luokkaa kuin dieselbussilla.

Uusiutuvan energiantuotannon lisääntyessä sähköntuotannon päästökerroin laskee, mikä parantaa edelleen sähköisten liikennevälineiden asemaa päästövertailussa. Ruotsissa jo nyt valtaosa sähköstä tuotetaan uusiutuvilla energialla ja ydinenergialla. Siksi sähköisten liikennevälineiden lataamisesta aiheutuvat päästöt ovat hyvin pienet, ja akun valmistuspäästöt huomioiden sähköisten liikennevälineiden päästöt jäävät murto-osaan fossiilisia polttoaineiden päästöistä. 

Toisaalta maissa, joissa sähköntuotanto perustuu edelleen suurelta osin fossiilisiin energialähteisiin, kuten Virossa, sähköisten liikennevälineiden päästöt voivat nykytilanteessa ylittää fossiilisia polttoaineita käyttävien liikennevälineiden päästöt.