Rataverkoston korjausvelka jo 1,1 miljardia euroa

Liikenneviraston selvityksen mukaan rataverkoston korjausvelka on noussut jo 1,1 miljardiin euroon. Moni vähäliikenteinen rataosuus kaipaa jo nopean aikataulun korvausinvestointeja.

Selvityksen johtopäätös on, että vähäliikenteinen rataverkko on pidettävä liikennöitävissä niillä rataosuuksilla, joilla on teollisuuden ja muun elinkeinoelämän tarpeista lähtevää vakiintunutta rautatieliikennettä ja joiden kehitysnäkymät ovat positiivisia. Elinkeinoelämän tarpeet muuttuvat ja radat kuluvat, joten ajoittain on tarpeen tehdä tilannepäivitys.

Liikennevirasto tiedotti ratojen kuntoselvityksestä 26.6.

”Viimeksi selvitimme vähäliikenteisten ratojemme kuntoa vuonna 2014 ja nyt siihen tehtiin päivitys. Raportissa on esitetty tarkastelun tuloksia, ei päätöksiä”, sanoo tiedotteessa tekninen johtaja Markku Nummelin Liikennevirastosta.

Suurimalle osalla radoista riittää kunnossapito. Joidenkin rataosien, kuten Lahti-Loviisan satama, Lahti-Heinola sekä Joutjärvi-Mukkula tilannetta on syytä arvioida viiden vuoden kuluttua uudelleen siitä näkökulmasta, onko liikenne vakiintunutta ja määrät sellaisia, että kunnossapitoon on perusteita.

Heinävaara-Ilomantsi, Kontiomäki–Pesiökylä–Ämmänsaari ja Saarijärvi–Haapajärvi rataosien osalta ehdotetaan käynnistettäväksi tarkemmat hankearvioinnit/tarveselvitykset, joilla arvioidaan peruskorjaushankkeiden sisältö, kustannukset ja yhteiskuntataloudellinen kannattavuus. Ratojen peruskorjaustarpeet sijoittuisivat vuosille 2019-2025. Hankearvioinnissa arvioidaan tarkemmin kustannustehokkaat toimenpiteet.

Muita elinkaarensa loppupuolella olevia ratoja ovat Niinisalo-Parkano, Mynttilä-Ristiina, Lieksa-Pankakoski ja Murtomäki-Otanmäki. Raportissa ehdotetaan kunnossapidon jatkamista. Mutta rataosien tekninen kunto saattaa heikentyä äkillisesti. Jos näin käy, rataosalle saatetaan asettaa nopeusrajoituksia tai sulkea ne kokonaan.

Seinäjoki-Kaskinen-rataosan kunnossapidolle ei selvityksen mukaan ole enää yhteiskuntataloudellisia perusteita.

”Radan heikon kunnon vuoksi rataosaa ei voida pitää enää liikennöitävässä kunnossa ilman merkittäviä investointeja. Radan liikennöintimäärät ovat viime vuosina laskeneet merkittävästi. Tästä syystä esitetään, että rataosan kunnossapito lopetetaan 15.12.2019”, Nummelin sanoo.

Rataverkon korjausvelka jo 1,1 miljardia

Valmistunut selvitys on tekninen ratojen elinkaaren ja kunnostustarpeiden tarkastelu. Mahdollisuudet esitettyjen toimenpiteiden toteuttamiseen selviävät seuraavalla hallituskaudella valmistuvassa 12-vuotisessa valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa, jonka tavoitteena on parantaa liikenneverkon kunnossapidon ja kehittämisen pitkäjänteisyyttä.

Rataverkon korjaustarpeet kilpailevat rahoituksesta muiden liikenneverkon korjaustarpeiden kanssa. Liikenneviraston arvion mukaan koko rataverkolla on yhteensä 1,1 miljardin euron edestä niin sanottua korjausvelkaa. Rataverkko edellyttää jatkuvaa ylläpitoa, ja korjaustarpeita on myös vilkasliikenteisillä radoilla sekä tavara- ja henkilöliikenteen ratapihoilla. Samoin toimintaympäristön muutoksesta ja elinkeinoelämän kehittymisestä johtuvia investointitarpeita on runsaasti.

Helmikuussa 2018 parlamentaarinen työryhmä esitti, että tie- ja rataverkon korjausvelan vähentämiseen sitoudutaan hallituskausittain. Siksi perusväylänpidon rahoitusta tulisi lisätä vuosittain vähintään 300 miljoonaa euroa verrattuna kuluvaa hallituskautta edeltäneeseen keskimääräiseen noin yhden miljardin euron perusväylänpidon määrärahatasoon verrattuna.