Rataverkko on raidekilpailun jarru

Raidekilpailun käynnistämistä Suomessa hankaloittavat rataverkkoon liittyvät erityispiirteet. Raidekilpailua hidastaa ainakin viisi eri tekijää.

Suomen raideleveys poikkeaa tunnetusti monista muista Länsi-Euroopan maista. Suomessa raideleveys on 1 524 mm, kun se useimmissa Länsi-Euroopan maissa on 1 435 mm. Suomessa 1 435 mm:n raideleveys on vain muun muassa Tornio-Haaparanta-radalla ja Turun satamassa SeaRailin satamaradalla.

Poikkeavan raideleveyden vuoksi Suomeen raidekilpailuun tuleva yritys ei liene halukas investoimaan omaan kalustoonsa. Siksi kalustoa vuokraava yhtiö ja sen irrottaminen VR:stä on ainoa mahdollisuus, jos raideliikenteen kilpailua halutaan Suomeen.

Toinen suomalainen erikoisuus on se, että rataverkostamme 90 prosenttia on yksiraiteista. Se luo vaikean kapasiteettiongelman ja kahlitsee raideliikenteen nopeaa kasvua ilman uusia ratainvestointeja.

Kolmas erityispiirre on se, että 94 prosenttia Suomen noin 76 miljoonasta vuotuisesta junamatkasta tehdään 300 kilometrin säteellä Helsingistä. Se tarkoittaa kaikkea lähiliikennettä ja 64 prosenttia kaukoliikenteen matkoista. Toisaalta tällä alueella myös asuu valtaosa väestöstä.

Päivittäisestä 1 100 junavuorosta 85 prosenttia lähtee Helsingistä tai päätyy Helsinkiin. Helsingin ratapihan toimivuus ratkaisee oikeastaan liki kokonaan junaliikenteen sujuvuuden. Siksi investoinnit Helsingin ratapihan kapasiteetin lisäämiseen ja hajauttamiseen ovat välttämättömiä.

Suomen rataverkon kunto on myös niin heikko, että olemassa olevan VR:n kaluston suurinta 200 km/t nopeutta voidaan hyödyntää vain pienellä osalla rataverkkoa.