Professori Jorma Mäntynen: Lentorata ja kolmas raide koplattu yhteen
Mäntysen mielestä Helsingin ja Tampereen välille tarvitaan kolmas raide. Lentokentissä pitäisi panostaa myös Helsinki-Vantaan ulkopuolelle.
01.02.2018
Teksti Esko Lukkari
WSP Finlandin johtaja, professori Jorma Mäntynen liputtaa voimakkaasti Helsingin ja Tampereen välille rakennettavalle kolmannelle raiteelle.
”Se on Suomen ylivoimaisesti tärkein rata eikä sen merkitys pääty Tampereelle vaan jatkuu Seinäjoelle ja Kokkolaan ja aina Ouluun asti”, Mäntynen sanoo.
Matkustajamäärä esimerkiksi Helsingin ja Tampereen välillä on kasvanut kahden viime vuoden aikana viidenneksellä vuoteen 2015 verrattuna. Junavuoroja radalle ei kysytyimpiin aikoihin voida enää lisätä.
”Rata on lisäksi äärimmäisen häiriöherkkä ja sillä on selvä kapasiteettipula”, Mäntynen sanoo.
Sen sijaan Helsingin keskustasta Helsinki-Vantaalle rakennettavaksi ehdotettu ns. lentorata saa yhtenä maan johtavana liikenneasiantuntijanana tunnetun Mäntysen mietteliääksi. Lentorata edelleen Helsinki-Vantaan kautta Keravalle ja yhtyisi Tampereen rataan.
”Juurihan Kehärata on valmistunut. Onko järkevää ruveta rakentamaan toista rataa Helsinki-Vantaalle? Vaikka onhan Euroopassa monista pääkaupungeista suorat junayhteydet päälentokentälle”, hän pohtii.
”Kyse koplauksesta”
Mäntynen korostaa, että lentorata ja kolmannen raiteen rakentaminen Helsingistä Tampereen kautta eteenpäin eivät liity millään tavalla toisiinsa.
””Tässä on vain koplattu kaksi asiaa yhteen”, hän sanoo.
Muutama viikko sitten Finnairin pääjohtaja Pekka Vauramo, VR Groupin toimitusjohtaja Rolf Jansson, Helsingin pormestari Jan Vapaavuori ja Tampereen pormestari Lauri Lyly tekivät näyttävän julkisen vetoomuksen junayhteyksien kehittämisestä.
Nelikon ajatuksena oli, että Helsinki, Tampere ja Turku olisi yhdistettävä toisiinsa tunnin junayhteyksillä ja Helsingistä Vantaalle pitäisi rakentaa suora lentorata.
Vetoomuksessa mainittiin myös Helsinki–Pietari-välin yhteyksien kehittäminen ja Helsinki–Tallinna-tunneli, joka voitaisiin kytkeä lentoradalla mukaan kokonaisuuteen.
Itä-Suomi kauhistui
Itä-Suomessa ehdotus nähtiin ajatuksena keskittää lähivuosien isot väyläinvestoinnit ”kultaisena kolmiona” tunnetulle alueelle eli Helsinki-Tampere-Turku-kolmioon.
”Liikennettä pitäisi tarkastella kokonaisuutena koko maan kannalta ja lento- ja junaliikennettä varsinkin”, sanoo Etelä-Savon maakuntajohtaja Pentti Mäkinen.
Mäkisen mukaan esimerkiksi Lapin ja Järvi-Suomen kasvava turismi tarvitsee suoriakin ulkomaan lentoyhteyksiä.
”Itä- ja Pohjois-Suomen metsäteollisuus tarvitsee taas erityisesti ratayhteyksiä”, hän sanoo.
Mäkinen pitää pormestarien ja pääjohtajien esitystä osaoptimointina, jossa väyläratkaisujen kokonaisuus ja koko maan etu unohtuu.
”Lentokentissä katsottava naapureita”
Mäntynen sanoo, että Suomessa lentokenttien kehittäminen menee eri suuntaan kuin naapurimaissamme Ruotsissa ja Tanskassa.
Matkustajamäärät ovat kasvaneet pohjoismaisilla päälentoasemilla, mutta Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa on investoitu myös alueellisten lentokenttien kehittämiseen. Alueellisten kenttien matkustajamäärät ovatkin kasvaneet voimakkaasti näissä maissa viime vuosina.
"Meillä kaikki panostetaan yhden kentän eli Helsinki-Vantaan varaan", Mäntynen toteaa. Hänen mielestään Suomessa pitäisi tarkemmin seurata, mitä kilpailijamaamme tekevät.
”Pienessä Tanskassakin on kolme yli miljoonan matkustajan kenttää. Samoin Ruotsissa on useampia isoja kenttiä. Meillä esimerkiksi tärkein vientiteollisuus eli teknologiateollisuus ja samoin metsäteollisuus ovat levittäytyneet ympäri maata ja tarvitsevat kansainvälisyytensä vuoksi lentoyhteyksiä. Tätä ei oikein tunnuta ymmärrettävän”, hän sanoo.
Mäntysen mukaan Suomessa pitäisi kehittää esimerkiksi Vaasan, Oulun ja Tampereen lentokenttiä.
”Tampere on oikeastaan Suomen maantieteellinen napa ja siitä 100 kilometrin säteellä asuu suuri osa suomalaisia. Siksi sen lentokentän kehittäminen olisi järkevää. Enkä halua silti millään tavalla puhua Helsinki-Vantaan kehittämistä vastaan”, hän sanoo.
”Vaasa ja Oulu ovat myös teollisuudelle tärkeitä lentokenttäkaupunkeja”.
Tunnelin mittakaava on haaste
Helsinki–Tallinna-tunnelin tiellä Mäntynen näkee monta haastetta. Yksi on hankkeen mittakaava.
”Tämän mittakaavan hankkeita ei meillä ole aiemmin toteutettu. Siksikin tunneli on iso haaste. Myös Rail Baltican pitää olla valmis ennen kuin tunneli olisi mitenkään realistinen. Rail Balticaa vastustetaan esimerkiksi Liettuassa”, hän sanoo.
Sen sijaan Helsingin ja Pietarin junayhteyksien potentiaaliin Mäntynen sanoo uskovansa, jos vain poliittiset esteet eivät tule tielle.
”Pietari on miljoonakaupunki ja radalla sinne on iso potentiaali”.
Jäämeren radan kohdalla Mäntysen mielestä pitää kysyä, mikä on sen kuljetusnäkymä.
”Radalla tarvitaan valtavat kuljetusvirrat ja Koillisväylän pitää olla todella auki, jotta Jäämeren radan kautta tavaraa tuotaisiin Eurooppaan. Mitä olisivat esimerkiksi Suomen jatkojalostustuotteet, joita kuljetettaisiin rataa pitkin?” hän kysyy.
Sen sijaan Koillisväylän kautta kulkevaan datakaapeliin Mäntynen sanoo uskovansa. ”Se voi olla hyvinkin realistinen hanke”, hän sanoo.
