Posti ei niele tappiollista lehtien jakeluvelvoitetta

Posti vastustaa hallituksen uuteen postilakiin sisällytettyä esitystä uudesta sanomalehtien jakeluvelvoitteesta. Postipalveluista vastaavan johtajan Yrjö Eskolan mukaan Posti velvoitettaisiin jakamaan lehtiä tappiollisesti.

Uuden postilain mukaan Postin tulee jakaa sanomalehtiä säännellyllä hinnalla niillä alueilla, jonne ei riitä jakelutukea, jakelutuen kilpailutuksessa ei saada tarjouksia tai alue putoaa pois varhaisjakelun piiristä tukikauden aikana.

Posti kommentoi uutta postilakia 21.4

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom määrittelee ”kohtuullisen” hintatason, joka voisi lakiesityksen mukaan olla todelliset jakelukustannukset alittava hinta. Velvoite koskisi niitä arkipäiviä, joina ei ole yleispalvelun jakelua.

Hallitus tarjoaa 15 miljoonaa

Hallitus ehdottaa ensi vuoden budjettiin tätä varten 15 miljoonan euron määrärahaa sanomalehtien jakelukustannuksiin haja-asutusalueilla.

Uusi sääntely tarkoittaisi Eskolan mukaan, että Posti velvoitettaisiin jakamaan tappiollisesti lehtiä, vaikka lehtijakelu on sataprosenttisesti kaupallista liiketoimintaa ja vapaan kilpailun piirissä. Tämä poikkeaisi täysin yleispalvelun hinnoittelusta, joka perustuu postilain mukaan kustannuksiin ja sisältää kohtuullisen katteen.

”Sääntelyn kiristäminen ja vaatimus tappion tekemisestä on erikoista, koska aiemmin valtiosihteerien työryhmä linjasi, että postisääntelyä pitää keventää jakelumäärien vähentyessä. Valtio-omistaja on myös edellyttänyt, että Posti toimii tuottavasti”, sanoo Eskola tiedotteessa.

Posti vetoaa kilpailuoikeuden asiantuntijoihin, joiden mukaan tappiollinen palveluvelvoite olisi kilpailulakien vastaista sekä rikkoisi perustuslain 15 §:ssä turvattua omaisuudensuojaa. EU- oikeuden mukaan valtiontuet yritystoiminnalle ovat lähtökohtaisesti kiellettyjä. Komission SGEI-päätöksen ja ns. Altmark-periaatteiden mukaan korvauksen tulee kattaa velvoitteesta aiheutuvat nettokustannukset ja kohtuullisen voiton.

”Kyseessä on jakelupalvelun myyminen alihintaan sanomalehtien kustantajille ja todennäköisesti kustantajille kohdennettu kielletty valtiontuki, jos julkisesta palveluvelvoitteesta maksettava korvaus ei kata velvoitteesta aiheutuvia kustannuksia ja kohtuullista voittoa”, Eskola sanoo.

Postin mukaan varhaisjakeluverkon laajuus on sanomalehtien kustantajien ja jakeluyhtiöiden kaupallisesti määriteltävissä. Sanomalehtiyhtiöt voivat siirtää jakelua täysin harkintansa mukaisesti pois varhaisjakeluverkosta julkisen palveluvelvoitteen piiriin ja Postin hoidettavaksi alihintaan.

Ei suuria muutoksia

Muuten Posti on tiedotteessaan sitä mieltä, että hallituksen uusi postilakiesitys (21.4) ei tuo isoja käytännön muutoksia. Postimerkillisten kirjeiden kulkunopeus ei muutu ja valtio tukee paperilehtien jakelua haja-asutusalueilla.

Eskolan mukaan hallituksen päätökset eivät tuo postinsaajille käytännössä isoja muutoksia. Esimerkiksi postilaissa ei muuteta yleispalvelun eli postimerkillisten kirjeiden kulkunopeutta.

”Postimerkillisten kirjeiden kulkunopeus säilyy nykyisellään. Muu paperiposti, kuten viranomaisten kirjeet ja sanomalehdet, on kaupallista sopimusjakelua ja ne jaetaan jatkossakin lähettäjäasiakkaiden kanssa sovitun palvelulupauksen mukaisesti, hän sanoo-

Postimerkillisten kirjeiden osuus on 2–3 prosenttia Postin jakamasta postista. Yleispalvelussa kolmen päivän jakelu on ollut mahdollista nykyisen postilain mukaan kaupungeissa ja taajamissa vuodesta 2017 lähtien.

Eskolan mukaan kirjepostia ei enää riitä jaettavaksi kannattavasti viitenä päivänä. Kirjeiden määrästä on hävinnyt liki 70 prosenttia reilussa kymmenessä vuodessa ja määrä laskee 10 prosenttia vuosivauhtia.

Postin näkemyksiä uudesta postilaista:

• Posti pitää hyvänä, että uusi esitys ei sisällä velvoitteita kiinteistä jakelupäivistä varhaisjakelualueilla ja 6 kuukauden ilmoitusvelvollisuutta yleispalvelun jakelupäivistä. Vaatimus kiinteistä kolmesta jakelupäivästä koko maassa olisi estänyt kokoaikaisen jakelutyön tarjoamista henkilöstölle ja johtanut jopa noin 4 000 päiväpostin jakajan osa-aikaistuksiin jakelutyössä. Viisipäiväinen työ olisi muuttunut kolmipäiväiseksi osa-aikatyöksi.
• Vaatimus antaa ilmaiseksi postilaatikoiden sijaintia koskevat osoitetiedot muille jakeluyhtiöille olisi kilpailuoikeudellisesti syrjivää avoimessa kilpaillussa ja markkinaehtoisessa liiketoiminnassa. Sijaintitietojen keräilystä ja ylläpidosta syntyy Postille vuosittain noin 1 miljoonan euron kustannus, minkä vuoksi Postin tulee saada periä kustannusperusteinen maksu tiedoista. Tällä hetkellä tiedoista saa periä maksun, joka olisi jakeluyhtiötä kohden noin 1 500 euroa/kk. Hintaa ei voi katsoa kohtuuttomaksi kustannukseksi.
• Tiedoksiantomenettelyä koskeva rikosoikeudellinen virkavastuu pitäisi rajata todisteelliseen tiedoksiantoon. Suurin osa viranomaisten tiedoksiannoista toimitetaan tavallisina kirjeinä, joiden kulkua Postin verkossa ei voida jälkikäteen luotettavasti todentaa, koska lähetykset eivät ole seurannan piirissä. Lisäksi ei tiedetä, ketkä Postin tai sen alihankkijoiden palveluksessa olevat henkilöt osallistuvat tavallisen kirjeen käsittelyyn toimitusketjun aikana. Siksi virkavastuun kohdistuminen on mahdollista vain saantitodistuspalvelussa, ei tavallisissa kirjepalveluissa.
• Jakelu saaristoalueilla turvataan parhaiten sillä, että valtio ylläpitää saaristossa riittävän tiheän yhteysalus- ja lossiliikenteen, joka mahdollistaa kolmipäiväisen yleispalvelukirjeiden jakelun. Saaristolain mukaan vastuu yhteysalusliikennöinnin järjestämisestä kuuluu valtiolle ja kunnille.