Pohjoisen raideyhteyksien parantamista vaaditaan

Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala, Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki ja Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntajohtaja Pauli Harju vaativat, että Suomen pääradalla matka Oulusta–Helsinkiin pitää tulevaisuudessa pystyä tekemään neljässä tunnissa.

Sen vuoksi Oulun ja Limingan välille tulee rakentaa kaksoisraide tukemaan henkilö- ja tavaraliikenteen kehitystä, Oulun sataman lisääntyvää rahtiliikennettä sekä kaupunkiseudun kestäviä liikenneratkaisuja.

Laajala, Niinimäki ja Harju ovat julkistaneet Oulun seudun tavoitteet tulevaan hallitusohjelmaan. Oulun yliopisto julkisti tavoitteet 11.2.

Valtion on heidän mielestään osoitettava riittävä suunnittelumääräraha, jotta Väylävirasto pääsee aloittamaan pääradan Helsinki–Tampere–Oulu–Tornio parantamisen yleis- ja ratasuunnittelun. Oulusta tulee saada tunnin junayhteydet Kokkolaan, Rovaniemelle ja Kajaaniin. Lisäksi Oulu–Raahe-satama ja Oulun lentokenttä tulee saada osaksi TEN-T-ydinverkkoa.

Oulun asemanseutua tulee kehittää yhteistyössä Senaatin Asema-alueet Oy:n ja Oulun kaupungin kesken. Koheesiorahoituksen tulee säilyä Pohjois- ja Itä-Suomessa merkittävällä tasolla.

”Pohjoisen elinkeinoelämän ja vientiyritysten merkitystä ei saa eikä voi unohtaa tulevassa hallitusohjelmassa”, sanoo tiedotteessa Laajala.

Pohjoinen rata eli ns. Suomi-rata tulee Oulun päättäjien mielestä huomioida hallitusohjelmassa. Suomi-radan tavara- ja henkilöliikenteen kasvu edellyttää Oulu–Kempele–Liminka-kaksoisraiteen rakentamista sekä Oulun satamaan johtavien maantie- ja raideyhteyksien kehittämistä. Tätä tukee Euroopan komission ehdotus TEN-T-ydinverkon laajentamiseksi Perämerenkaaren ympäri.

Yliopistorahoitus alakantissa

Laajalan ja kumppaneiden mukaan Oulun yliopiston osuus Suomen yliopistojen saamasta perusrahoituksesta (OKM) on vain noin yhdeksän prosenttia, vaikka yliopiston vaikutusalueella Pohjois- ja Keski-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa asuu noin 13 prosenttia Suomen työikäisistä ja 15 prosenttia nuorisoikäluokista.

Oulun yliopiston perusrahoitusosuus on myös pienempi kuin Pohjois-Suomen yritysten osuus koko maan jalostusarvosta. Vastaavaa epäsuhtaa yliopiston resurssien ja yhteiskunnallisen vastuun välillä ei ole muualla Suomessa.

”Nyt on tarkistettava yliopistojen perusrahoitus huomioiden ympäröivän yhteiskunnan tarpeet ja tehtävä Oulun yliopiston kohdalla tarvittavat koulutuspaikkojen ja rahoituksen lisäykset. Suomen kannattaa tukea TKI-keskittymiä, joissa on väestö- ja kasvupotentiaalia”, julkilausumassa sanotaan.

Osaavan työvoiman puute rajoittaa jo nyt Suomen kasvua. Pulaa osaajista on opetus- ja kasvatusaloilla, terveysaloilla, tekniikassa, luonnontieteissä, kauppatieteissä sekä humanistis-yhteiskunnallisilla aloilla.

Tiedotteen mukaan Oulun alueen yrityksillä on vuosina 2018–2020 lähes 3 000 ICT-osaajan rekrytointitarve.