Päästövähennykset jumittavat IMO:ssa

IMO:n meriympäristön suojelukomitean istunnossa 26.11. ei päästy juurikaan eteenpäin keinoissa vähentää meriliikenteen kasvihuonekaasupäästöjä.

Valtiot sopivat kuitenkin mustan hiilen päästöjen vapaaehtoisesta rajoittamisesta arktisilla alueilla, tuulivoiman huomioinnista alusten energiatehokkuuslaskelmissa ja strategiasta aluksista mereen päätyvän muoviroskan vähentämiseksi. 

Liikenne- ja viestintäministeriö tiedotti asiasta 26.11.

Useat valtiot vastustivat päästövähennystoimia vedoten taloudellisten vaikutusarviointien puutteeseen. EU-jäsenvaltiot kannattivat polttoainemaksuihin tai polttoaineen hiilisisältöön perustuvan globaalin markkinaehtoisen päästövähennyskeinon kehittämistä ja päästöjä vähentävää polttoainestandardia.  

Iso tavoite vasta vuodessa 2050

IMO:n istunto käsiteli päätöslauselmaa vuoden 2050 päästövähennystavoitteen kiristämisestä. EU-maat kannattivat vuoteen 2050 asetetun kasvihuonekaasujen vähennystavoitteen kiristämistä nykyisestä 50 prosentista 100 prosenttiin. 

Päätös tavoitteiden kiristämisestä on tarkoitus tehdä vasta IMO:n alustavan kasvihuonekaasustrategian päivityksen yhteydessä. Sen päivitys aloitetaan komitean seuraavassa istunnossa kesäkuussa 2022.

Suomi oli yhdessä useiden muiden Arktisen neuvoston jäsenvaltioiden, joidenkin muiden valtioiden kanssa ehdottanut päätöslauselmaa, joka kannustaa vapaaehtoisesti käyttämään arktisilla alueilla polttoainetisleitä. Se vähentää meriliikenteen mustan hiilen päästöjä, jotka ovat haitallisia etenkin arktisilla alueilla. Päätöslauselma hyväksyttiin tiukkojen neuvotteluiden jälkeen.

Tarkempia sääntöjä rikkipesureille

Istunnossa hyväksyttiin rikkipesureiden tarkastusta ja hyväksyntää koskevat tarkentavat ohjesäännöt, jotka edesauttavat sääntöjen yhdenmukaista soveltamista. 

Rikkipesureissa Suomea sitovat EU:n yhteiset kannat, koska rikkidirektiivin myötä asia on siirtynyt EU:n toimivaltaan. Suomi pyrkii vaikuttamaan siten, että rikkipesureiden pesuvesien päästämistä käsittelemättöminä mereen rajoitetaan maailmanlaajuisesti, kun suunniteltujen rajoitusten vaikutukset on arvioitu.

Tuulivoiman hyödyntämistä koskevien ohjeiden hyväksytyt muutokset parantavat tuulivoimasta saatavaa laskennallista hyötyä kaikkien alusten energiatehokkuuden indeksiarvoja (EEDI ja EEXI) laskettaessa. Suomi esitti yhdessä Alankomaiden, Espanjan, Japanin, Komorien, Ranskan ja Saksan sekä laivasuunnittelijoita edustavan RINA:n kanssa näitä muutoksia, jotta tuuliavusteisten propulsiojärjestelmien käyttö laivoissa yleistyy.

Ei muoviroskaa mereen 2025

Komitea hyväksyi merten muoviroskastrategian, joka ohjaa vuonna 2018 hyväksytyn muoviroskatyöohjelman toimeenpanoa. Strategian tavoitteena on vahvistaa kansainvälistä sääntelyä, joka kieltää meriroskan poistamisen aluksista mereen. Strategian tavoitteena on vuoteen 2025 mennessä, ettei miltään aluksilta päädy muoviroskia mereen.

Suomen esitystä uusista järjestelyistä IMO:ssa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä käytävien neuvotteluiden tehostamiseksi kannatti tällä neuvottelukierroksella enemmistö valtioista. Merkittävä joukko valtioita kuitenkin edelleen vastusti. Neuvotteluita aiheesta jatketaan työryhmätasolla keväällä 2022.