Pääjohtaja Wihlman: Raideleveysselvitys valmistuu keväällä

Selvitystä on pyytänyt liikenne- ja viestintäministeriö. Samalla arvioidaan olemassa olevan verkon lisäksi mahdollista tarvetta uusille, eurooppalaisella raideleveydellä rakennettaville ratayhteyksille Suomesta Ruotsiin.

Wihlman kertoo asiasta Väyläviraston verkkosivun katsauksessaan 12.12.

Selvityksessä tarkastellaan eurooppalaisen raideleveyden mukaisen ratayhteyden tarvetta ja kysyntää siviililiikenteen, teollisuuden, huoltovarmuuden ja sotilaallisen liikkuvuuden kannalta sekä selvitetään muun muassa reittivaihtoehtoja, teknisiä näkökohtia, kustannuksia ja rahoitusmahdollisuuksia.

Ensi vuonna 30 uutta väylähanketta

Väylävirastolla on ollut tänä vuonna käynnissä yli 50 suurta tie-, rata- ja vesiväylähanketta eri puolilla maata, yhteensä lähes kolmen miljardin euron arvosta. Näistä hankkeista toistakymmentä on valmistunut vuoden 2024 aikana. 

Ensi vuonna on käynnistymässä lähes 30 uutta väylähanketta. Se on Wihlmanin mukaan tärkeää, sillä väyliin investointi vahvistaa hyvinvointia ja elinkeinoelämän kilpailukykyä sekä huoltovarmuutta.

Hallitusohjelman kolmen miljardin infrainvestointiohjelma tärkeisiin väylähankkeisiin ja korjausvelan purkuun on hänen mukaansa erittäin tärkeä. Valtion omaisuuden myyntituloilla käynnistettävät hankkeet ja korjausvelkapaketti ovat nykyhallitukselta merkittävä panostus. Toki samaan aikaan tehtävät leikkaukset väylänpidon kehyksistä herättävät infra-alalla pientä huolta.

Maa- ja vesirakentamisen useamman vuoden rajun kustannustason nousun jälkeen ei kokonaiskustannustaso ole vuoteen noussut, mutta hintataso on jäänyt korkealle. Valtion ja suurten kaupunkien infrainvestoinnit mahdollistavat infra-alan työllisyyden säilymisen kohtuullisissa kantimissa.

Tiestön korjausvelka taittui vuonna 2024

Vuonna 2024 Väylävirasto ja ELY-keskukset päällystivät korjausvelan purkamiseen saadulla lisärahoituksen avulla reilu 4 000 kilometriä maanteitä sekä kävely- ja pyöräilyväyliä. Määrä on moninkertainen edellisvuosiin verrattuna ja vastaa tieverkon nykykunnon ylläpitämiseen tarvittavaa päällystyskilometrien vähimmäismäärää.

Wihlamnin mukaan kehitys saa jatkoa ensi vuonna, sillä hallitus esittää korjausvelan purkamiseen vuodelle 2025 yhteensä 200 miljoonan euron lisärahoitusta erityisesti maanteiden päällystämiseen, teiden rakenteiden korjaamiseen ja siltojen korjausohjelmaan koko maassa.

Digirata toteutuu

Suomessa, kuten monessa muussakin Euroopan maassa, on käynnissä hanke, jossa nykyinen, elinkaarensa loppuun tuleva junien kulunvalvontajärjestelmä korvataan uudella, digitaalisella ja EU-vaatimusten mukaisella kulunvalvontajärjestelmällä. Tämä ns. Digirata-hanke tuottaa nykyistä tarkempaa, reaaliaikaista tietoa junien kulusta, mikä mahdollistaa junien ajamisen turvallisesti entistä tiheämmillä kulkuväleillä.

Hanke on Wihlmanin mukaan monivuotinen ponnistus kaikille rautatiealan toimijoille, sillä se edellyttää muun muassa junakaluston järjestelmien uusimista. Ensi vuonna Väylävirasto ja Fintraffic Raide Oy käynnistävät yhdessä Digiradan toteutusvaiheen, joka kestää aina vuoteen 2040 asti.

Talvimerenkulun merkitys on kasvanut

Jäänmurto-, väylänhoito- ja merenmittauspalveluota tuottavan Arctia Oy:n siirtyminen erityistehtäväyhtiöksi liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan omistajanohjaukseen oli merkittävä strateginen muutos myös Väyläviraston näkökulmasta.

Merkittävä osa Suomen ulkomaankaupasta kulkee meriteitse, joten toimiva ja sujuva talvimerenkulku on maamme elinkeinoelämän kilpailukyvylle välttämätöntä ja elintärkeä osa koko liikennejärjestelmämme toimivuudelle. Tavoitteina on muun muassa pohjoisen Itämeren jäänmurron kustannustehokas ja vähäriskinen hoitaminen sekä sotilaallisen liikkuvuuden mahdollistaminen.