Oulun yliopisto tutki letka-ajamista
Rekka-autojen semiautonominen letka-ajaminen säästi polttoainetta ja pienensi päästöjä.
25.05.2020
Teksti Esko Lukkari
Oulun yliopiston tutkimuksen mukaan rekka-autojen letka-ajaminen parantaa kuljetusten polttoainetehokkuutta ja pienentää kokonaispäästöjä.
Yliopiston teki tutkimuksen yhteistyössä Scania CV Ab:n, Oyj Ahola Transport Abp:n ja Oy Attracs Ab:n kanssa. Euroopan unionin osittain rahoittamassa kokeilussa viranomaistahoa edusti Liikenne- ja viestintävirasto Traficom.
Yliopisto tiedotti tutkimuksesta 13.5.
Tutkimuksessa kartoitettiin letka-ajamisen mahdollisuuksia ja vaikutuksia Suomessa ensimmäistä kertaa. Testiajot ajettiin eri tyyppisillä teillä Etelä- ja Pohjois-Suomessa sekä kesä- että talviolosuhteissa.
Kokeilu oli osa Euroopan unionin Verkkojen Eurooppa -rahoitettua yhteispohjoismaista NordicWay2-hanketta
Tutkimuksen mukaan raskaan liikenteen letka-ajaminen luo uusia mahdollisuuksia myös Suomessa. Tutkimuksen mukaan kuljettajien rooli muuttuu letka-ajossa.
Johtorekka ja neljä seuraajaa
Semiautonomisessa letkassa ensimmäistä johtorekkaa seuraa 1–4 automaattisesti tai puoliautomaattisesti kulkevaa rekka-autoa. Peräkkäin ajavat rekat ovat teknisesti toisiinsa kytkettyjä ja ensimmäinen kuljettaja on aktiivisin.
Tutkimus osoitti letka-ajamisen soveltuvuuden Suomen tieverkostoon ja olosuhteisiin sekä tuotti tietoa letka-ajamisen infrastruktuurille asettamista vaatimuksista, esimerkiksi letkojen odottamiseen ja muodostamiseen soveltuvista alueista. Tutkimuksen tulokset ovat samansuuntaisia muissa maissa toteutettujen tutkimusten kanssa.
”Letka-ajamisen mahdollistama polttoaineen säästö osoitettiin testiajoissa, mutta taso riippui johtavan kuljettajan ajotavasta ja ajoneuvon sijainnista suhteessa muihin”, sanoo tiedotteessa tohtorikoulutettava DI, FM Veikko Pekkala, joka toimi kokeilussa Oulun yliopiston päätutkijana.
Kokemukset positiivisia
Kuljettajat kokivat letka-ajamisen ja sitä avustavat järjestelmät pääsääntöisesti myönteisinä ja työtä helpottavina. Positiivisena koettiin uuden teknologian käyttäminen, letka-ajamisen helppous, koettu turvallisuuden tunne ja yhteisöllisyys. Kuljettajat epäilivät kuitenkin työnkuvan muuttuvan enemmän valvontatehtäväksi.
Letka-ajaminen luo uusia vaatimuksia infrastruktuurin lisäksi lainsäädäntöön ja työntekijöiden koulutukseen. Sen hyödyntäminen vaatii ohjaus- ja valvontajärjestelmien kehittymistä esimerkiksi reitti- ja letkavaihtoehtojen optimointiin sekä hyötyjen jakamiseen.
Kuljetukset letkoissa vaativat rahti- ja liikennetiedon avointa ja reaaliaikaista jakamista. Se edellyttää kuljetusketjun toimijoiden yhteistyötä, jossa myös viranomaisten rooli on selvitettävä.
”Yksi lähtökohta raskaan liikenteen letka-ajamisen tutkimukselle ja kehitykselle on, että Euroopassa on merkittävä rekkakuljettajien vajaus. Uusien tekniikoiden uskotaan houkuttelevan alalle uusia työntekijöitä”, sanoo professori Rauno Heikkilä Oulun yliopistosta.
”Haluamme lisätä ymmärrystä siitä, miten raskaan liikenteen digitalisaatiolla ja automaatiolla voidaan edistää tehokkaampia ja ympäristöystävällisempiä kuljetuksia”, sanoo projektin johtoryhmässä Traficomia edustanut johtava asiantuntija Eetu Pilli-Sihvola.
