Meriala nopeuttaisi päästövähennyksiään

Suomi kannattaa IMO:n Lontoon kokouksessa 13.-17.5. jo sovittujen merenkulun energiatehokkuusvaatimusten aikaistamista vuodesta 2025 vuoteen 2022 suurten kaasutankkereiden, konttilaivojen ja kappaletavara-alusten osalta.

Kokouksen on tarkoitus alustavasti päättää keinovalikoimasta merenkulun päästöjen vähentämiseksi ennen vuotta 2023 ja käsitellä menetelmiä, joilla eri päästövähennyskeinojen vaikutuksia valtioihin arvioidaan. Suomelle on tärkeää, että keinoista päästöjen vähentämiseksi päästään sopuun jo ennen vuotta 2023.

LVM tiedotti asiasta 13.5.

Kokoukseen osallistuu Suomesta liikenne- ja viestintäministeriön, ympäristöministeriön, liikenne- ja viestintävirasto Traficomin sekä merielinkeinon edustajia.

IMO (International Maritime Organization) hyväksyi keväällä 2018 alustavan kasvihuonekaasustrategian. Tavoitteena on vähentää maailman merenkulun kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 50 prosenttia vuoden 2008 tasosta vuoteen 2050 mennessä.

IMO:n meriympäristön suojelukomitean kokouksessa keskustellaan muun muassa alusten nopeuden rajoittamisesta, mitä pidetään yhtenä tehokkaimmista keinoista vähentää merenkulun kasvihuonekaasupäästöjä nopeasti. Suomi kannattaa alusten nopeuden optimointia, mutta suhtautuu varauksella pakollisiin nopeusrajoituksiin etenkin Itämerellä. Suomi pyrkii löytämään LVM:n mukaan ratkaisuja, joissa otetaan huomioon talvimerenkulku ja muut alueelliset erityisolosuhteet.

Uusi teknologia ja energiatehokkuus

Suomi nostaa kokouksessa esille uudet ympäristöystävälliset teknologiat sekä merenkulun digitalisaation ja automaation, joiden avulla voidaan vähentää päästöjä. Suomi kannattaa vaihtoehtoisten käyttövoimien, kuten tuulivoimaa hyödyntävien roottoripurjeiden, akkuteknologian ja biopolttoaineiden, käyttöönottoa mahdollisimman pian.

Uusien alusten energiatehokkuuden sääntely ja nykyisten alusten energiatehokkuuden parantaminen ovat keinoja vähentää merenkulun kasvihuonekaasupäästöjä. Suomi kannattaa jo sovittujen energiatehokkuusvaatimusten aikaistamista vuodesta 2025 vuoteen 2022.

Laivojen mustan hiilen päästöjä ei ole rajoitettu, vaikka sillä on merkittävä vaikutus ilmaston lämpenemiseen etenkin arktisilla alueilla. Suomi on tehnyt esityksen siitä, miten keskusteluja mustan hiilen päästöjen rajoittamisesta jatketaan. Suomi kannattaa niiden päästöjen laskennan sisällyttämistä IMO:n neljänteen kasvihuonekaasututkimukseen.

Maailman merenkulun päästöjen vähentämisestä päätetään IMO:n meriympäristön suojelukomiteassa. Merenkulun osuus on noin 2,5 prosenttia maailmanlaajuisista kasvihuonekaasupäästöistä, mutta ilman päästövähennystoimia sektorin päästöjen arvioidaan kasvavan 50-250 prosentilla tulevina vuosikymmeninä. Maailmankaupan kasvaessa myös merikuljetusten määrä lisääntyy huomattavasti.