Merenkululla edessä isot päästötalkoot
Laivojen hiukkaspäästöt ovat suuria autoihin verrattuna.
03.10.2018
Teksti Esko Lukkari
Meriliikenteen ilmapäästöt ovat yhä suuri ongelma. DSV-yhtiöiden asiakaslehti Cargo 2/2018 vertaa ison autolautan ja henkilöautojen päästöjä asiantuntija-artikkelissaan.
Lehden mukaan kuljetettua kilometriä kohden yhden ison autolautan hiukkaspäästöt vastaavat yli 100 000 henkilöauton päästöjä. Typen oksidipäästöt ovat yhtä suuret kuin yli 160 000 henkilöauton päästöt ja rikkipäästöt vastaavat jopa yli 300 000 henkilöauton päästöjä.
Vuodesta 2015 rikkipäästöt ovat Itämeren alueella laskeneet merkittävästi vuonna 2015 voimaan tulleen laivojen rikkidirektiivin ansiosta. Silloin laivapolttoaineiden rikkipitoisuuden enimmäisrajaa laskettiin yhdestä prosentista 0,1 prosenttiin. Asiasta syntyi kova meteli, kun vientiteollisuus ja varustamot vastustivat päätöstä.
Suomen Varustamot ry:n mukaan Suomen lipun alla kulkevista aluksista noin 80:ssä on nykyään rikkipesuri, jotka ovat maksaneet 1,5 – 3 miljoonaa euroa kappale. Noin 80 alusta on valinnut vähärikkisen dieselpolttoaineen käytön ja neljä alusta kulkee nesteytetyllä maakaasulla eli LNG:llä.
LNG:tä käyttävien alusten typen oksidien päästöt ovat 85 prosenttia pienemmät kuin normaalilla raskaalla polttoaineella kulkevien alusten.
Rikkidirektiivi maksaa
Suomen Varustamot Oy:n ympäristöasiantuntijan Olof Widenin mukaan rikkidirektiivi aiheuttaa suomalaisille varustamoille ja teollisuudelle 200 miljoonan euron kustannukset aina vuoteen 2020 asti, jolloin kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n asettama rikkipäästöjen globaali 0,5 prosentin raja astuu voimaan.
Toisaalta monet asiantuntijat ovat korostaneet, että Suomi saa myös kilpailuetua, kun päästöjä vähentävät teknologiat on meillä, Pohjoismaissa ja osassa Yhdysvaltoja otettu käyttöön ennen muita maita. Lisäksi Suomen teollisuus voi myydä kehittämäänsä alan teknologiaa muille maille.
Merenkulun arvioidaan vastaavan 2,5 prosentista maailman kaikista kasvihuonepäästöistä. IMO sopi viime huhtikuussa, että päästöjä tullaan vähentämään 50 prosentilla vuoteen 2050 mennessä ja silloin vertailuvuotena käytetään vuotta 2008.
Päästöjen vähentämisen tekee haasteelliseksi tosin se, että globaalin merenkulun arvioidaan kasvavan jopa 60 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.
