”Tie- ja katuverkko on liikenneverkoista laajin. Se ulottuu jokaiselle ovelle. Tieliikenne tulee olemaan markkinajohtaja vielä pitkään”, konsulttiyhtiö WSP:n johtaja Jorma Mäntynen sanoo.
Mäntynen kritisoi LVM:n liikennesuunnitelmaa
Professorin mielestä tieliikenteen merkitys on alimitoitettu rautateihin verrattuna.
04.02.2021
Teksti Esko Lukkari kuvat Adobe Stock
Suomen johtaviin logistiikan ja liikenteen asiantuntijoihin kuuluva professori, konsulttiyhtiö WSP:n johtaja Jorma Mäntynen kritisoi voimakkaasti liikenne- ja viestintäministeriön 12 vuoden liikennejärjestelmäsuunnitelmaa.
Mäntysen mukaan vuosille 2021-2032 ulottuvan suunnitelman kokonaisnäkökulma on pahasti vääristynyt.
”Tieliikenteen rooli ja merkitys on alimitoitettu rautateihin verrattuna”, hän sanoo.
Mäntystä on haastatellut Aamulehti 30.1.
Mäntynen muistuttaa, että 90 prosenttia Suomen henkilö- ja 70 prosenttia tavaraliikenteestä kulkee yhä kumipyörillä. Mutta LVM:n suunnitelmassa Suomessa halutaan selkeimmin kehittää rautatie- ja muuta joukkoliikennettä sekä kävelyä ja pyöräilyä. Vastaavasti henkilöautoliikennettä pyritään vähentämään ympäristöperustein.
”Tie- ja katuverkko on liikenneverkoista laajin. Se ulottuu jokaiselle ovelle. Tieliikenne tulee olemaan markkinajohtaja vielä pitkään”, Mäntynen sanoo Aamulehdessä.
Tieliikenne on avainasemassa
Mäntysen mukaan mikään liikennemuoto ei pärjää ilman tieliikennettä. Tieverkko kytkee aina matka- ja kuljetusketjut toisiinsa.
Koko 12 vuoden suunnittelujaksolla maantieliikenteelle jyvitetään reilu miljardi euroa. Vastaavasti rautateiden saama osuus nousee tämän vuoden 800 miljoonasta lähes 960 miljoonaan vuonna 2032.
Suomen koko väyläverkolla on noin 2,8 miljardin euron korjausvelka. Eniten sitä on maanteillä. Mäntysen mukaan ratojen korjausmäärärahat lähes kaksinkertaistuvat 12 vuodessa.
Nyt tehdyillä suunnitelmilla korjausvelan osuus putoaa 12 vuoden jaksolla vain 600 miljoonaa euroa.
”Ongelma pakastetaan, vaikka siitä pitäisi kiireesti päästä kokonaan eroon”, hän sanoo.
Maantieverkoston pääväylien investointitarpeet olisivat jaksolla Mäntysen mukaan 2-3 miljardia euroa.