Maailman varustamoille 60 miljardin euron rikkilasku

Varustamoalalle vuonna 2020 voimaan tulevat rikkipäästörajoitukset maksavat kaikkiaan 60 miljardia dollaria. Konttivarustamoille kustannus on taas 15 miljardia dollaria vuodessa.

Merenkulkualan konsulttitoimisto Drewry on laskenut alan kustannusvaikutukset. Kustannus voi Drewryn mukaan johtaa siihen, että varustamot muuttavat reittejään, hidastavat laivojen kulkua ja pidentävät lastausaikoja. Joillekin konttilinjoille vaikutus voi olla hyvin hankala.

DSV-yhtiöiden Cargo-asiakaslehti 1/2019 käsittelee rikkiasiaa artikkelissaan.

Selvitysten mukaan laivapolttoaineiden hinnat nousevat selvästi vuoden 2020 jälkeen. Rikkipesureita käyttävät alukset voivat vuoden 2020 päästörajoitusten voimaan astumisen jälkeenkin käyttää diesel-polttoaineita ja sen uskotaan ainakin aluksi antavan yhtiöille kilpailuetua.

Suomen Maerskin toimitusjohtaja Mikael Engberg sanoo kuitenkin, että hänen yhtiönsä asentaa rikkipesurit koeluonteisesti vain muutamaan laivaan. Muuten tanskalainen jättivarustamo siirtyy jo tämän vuoden aikana matalarikkisiin polttoaineisiin.

”Pidemmällä tähtäimelle vain matalarikkinen polttoaine on kestävä ratkaisu”, hän sanoo artikkelissa.

Artikkelin mukaan varustamot eivät ole kovin innokkaasti ottamassa käyttöön uusia vähärikkisempiä polttoaineita kovin nopeasti, koska niiden saatavuus ja yhteensopivuus ovat ongelma.

Suomelle pieni kustannus

Suomen meriteitse tapahtuvalle ulkomaankaupalle vuotuinen kustannus on 25-40 miljoonaa euroa eli huomattavasti vähemmän kuin takavuosien pelkoskenaarioissa arvioidut jopa miljardiin euroon nousevat kustannukset.

Suomen vuotuinen lisäkustannus vähärikkisistä polttoaineista olisi 0,1-0,2 prosenttia teollisuuden ja kaupan vuotuisista logistiikkakustannuksista.

Toisaalta säätely tuo uutta liiketoimintaa laitevalmistajille, toimittajille, alusten suunnittelijoille sekä korjaus- ja purkuteelakoille,