Logistiikka-ala yllätti nopealla kasvullaan

Palta ennustaa tuoreessa suhdannekatsauksessaan logistiikka-alan liikevaihdon kasvavan tämän vuoden kolmannella neljänneksellä 6,3 prosenttia. Koko vuoden kasvu olisi 5,9 prosenttia, koska vuoden ensimmäinen neljännes oli vaisu.

Logistiikka-alalla on joka tapauksessa mennyt paremmin kuin vielä keväällä uskottiin. Palvelualan työnantajien suhdannekatsaus julkistettiin 28.8.

Logistiikka-alan liikevaihto kasvoi vuoden toisella neljänneksellä kuusi prosenttia ja myynnin volyymi 3,6 prosenttia edellisvuodesta. Kasvu oli jopa nopeampaa kuin ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Paltan koko vuoden kasvuksi arvioima 5,9 prosenttia on hieman viime vuotista kasvua vähemmän.

Jakautuu epätasaisesti

Logistiikka-alan kasvu jakautuu varsin epätasaisesti eri liikennemuotojen kesken. Selvästi nopeinta kasvu on ilmailuliikenteessä, joka ainoana ylittää 10 prosentin tason. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä sen kasvu oli peräti 13,8 prosenttia ja toisellakin 11,5.

Varasto- ja muut logistiikkapalvelut kasvoivat vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä 6,6 ja toisella 6,5 prosenttia. Kuljetus ja varastointi kasvoi vastaavasti 5,0 ja 6,0 prosenttia.

Maa- ja rautatieliikenne kasvoi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 3,5 ja toisella 6,2 prosenttia. Vesiliikenteen kasvuprosentit olivat vastaavasti 2,5 ja 1,5 prosenttia. Hitainta kasvu oli posti- ja kuriiritoiminnassa, jonka prosentit olivat 0,2 ja 2,5 prosenttia.

Logistiikka-alan suhdannekuva heijastaa pitkälle tavaraviennin arvon kehitystä. Suomen tavaravienti kasvoi Paltan mukaan huhti-kesäkuussa 6,7 prosenttia ja tuonti 5,1 prosenttia. Hintojen muutoksista puhdistettu tavaravienti kasvoi tosin vain 0,5 prosenttia.   

Digipanostus on kasvun avain

Paltan tuoreen digitutkimuksen mukaan yritysten digipanostuksilla on suora yhteys kasvuun ja kansainvälistymiseen. Koko Suomea vaivaava pula osaajista hidastaa myös digiyritysten kasvua. Suomen hidastuvalla talouskasvulla on kovat rajoitteet. Hallitus voisi Paltan mukaan päätöksillään edistää tuottavuutta ja talouskasvua panostamalla osaamiseen.

Digitutkimuksen mukaan digitaalisuuden hyödyntäminen kytkeytyy vahvasti kasvuun ja kansainvälistymiseen. Kaikista palveluyrityksistä 43 prosentilla liiketoiminnan digitalisointi on osana strategisia tavoitteita. Voimakkaasti kasvavilla yrityksillä osuus nousee jo 72 prosenttiin. Taantuvat yritykset eivät sen sijaan näe digitalisaation merkitystä liiketoiminnalleen.

Digitaalisuus madaltaa myös yritysten kansainvälistymisen kynnystä. Kokonaan digitaalisen tuotteen yrityksistä 53 prosenttia harkitsee kansainvälisen liiketoiminnan aloittamista tai laajentamista. Etenkin voimakkaasti kasvuhakuisten digiyritysten kasvua hidastaa pula osaajista.

”Palvelualoilla on ensimmäistä kertaa tuottavuutta kasvattava teknologia käytössään. Sillä voidaan nostaa koko Suomen tuottavuuskehitystä ja talouskasvua, mutta pula osaajista leikkaa yritysten kasvua”, arvioi suhdannekatsauksessa Paltan pääekonomisti Matti Paavonen.

Paltan mukaan Suomen tuottavuuskehitys kääntyi kesällä heikolle kasvu-uralle eli vain noin prosenttiin. Työpanoksestakaan ei ole talouden kasvattajaksi, sillä hidas väestönkasvu ja työmarkkinoiden osaajapula rajoittavat talouskasvua. Tuottavuus ei voi kasvaa ilman osaamista. Suomesta puuttuu nopean koulutuksen ja elinikäisen oppimisen markkina.