”Liikenteen päästökaupan valmistelu keskeytettävä”

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry vaatii liikenteen päästökauppaa valmistelevan liikenne- ja viestintäministeriön työryhmän valmistelutyön keskeyttämistä.

”Päästökaupan valmistelu tulisi keskeyttää ja edetä asiassa selkeästi vaiheittain”, sanoo SKAL:n toimitusjohtaja Iiro Lehtonen järjestön 19.2. jakamassa tiedotteessa.

Lehtonen kritisoi myös polttoaineiden myyntilupajärjestelmän luomista.

”Polttoaineiden myyntilupajärjestelmää ei ole käytössä missään muussa EU-maassa”, hän sanoo.

Liikenne- ja viestintäministeriön esittämä tieliikenteen päästökauppa ja myyntikiintiöjärjestelmä eivät voi toimia kansallisena ratkaisuna kilpailukykysyistä, arvioi SKAL. 

SKAL pitää käsittämättömänä, että päästökauppaan liittyvä työryhmä halutaan perustaa kovalla kiireellä, ennen fossiilittoman liikenteen tiekarttaa koskevan lausuntokierroksen päättymistä ja vähennyskeinoja koskevien periaatepäätösten tekemistä.

”Turhaanko me eri alojen asiantuntijat annamme lausuntoja ja vaikutusarvioita? Päästökaupan valmistelu tulisi keskeyttää ja edetä asiassa selkeästi vaiheittain”, Lehtonen sanoo.

”Valtio rahastaisi polttoaineyhtiöitä”

SKAL:n mukaan valtio on ryhtynyt suunnittelemaan, miten se rahastaisi polttoaineyhtiöitä oikeudesta myydä polttoainetta. Järjestön mukaan kerättyä tuottoa jaettaisiin ”poliittisin perustein”. 

Tällä kaikella näyttää olevan SKAL:n mukaan kova kiire. Säädökset halutaan käyttöön jo ensi vuonna.

Päästökauppajärjestelmässä polttoaineen jakelija ostaisi valtiolta myytävää fossiilista polttoainemäärää vastaavan, hiilisisältöön sidotun jakeluoikeuden huutokaupalla. Jakelijat siis ostaisivat valtiolta oikeuksia myydä polttoainetta Suomessa. Oikeuksia olisi tarjolla rajallinen määrä, jota kiristettäisiin vuosi vuodelta.

SKAL listaa tiedotteessaan arvionsa liikenteen kansallisen päästökaupan keskeisimmistä ongelmista:

• Tavaraliikenteessä käytettävä kalusto on tällä hetkellä lähes täysin dieselkäyttöistä. Vuonna 2030 tavaraliikenteen energiankulutuksesta katetaan SKAL:n arvion mukaan runsaat 95 prosenttia dieselillä. Erityisesti suurimpiin ajoneuvoyhdistelmiin (HCT) ei ole tarjolla vaihtoehtoja nestemäisille polttoaineille.
• Myyntilupajärjestelmä johtaisi väistämättä polttoaineiden hintojen nousuun, joka heijastuisi kuljetuskustannuksiin lisäävästi. Tämä olisi tuhoisaa elinkeinoelämälle ja yritysten investointihalukkuudelle. Investointeja Suomi tässä tilanteessa tarvitsee.
• Ratkaisu olisi järjetön, jos Suomi päästökaupalla rajaisi omille kansalaisilleen ja yrityksille myytävän polttoaineen määrää samalla, kun ulkomainen kuljetuskalusto saapuu maahan tankit täynnä edullisempaa polttoainetta. Ulkomaisen kuljetuskaluston osuus tiestöllämme on noin kymmenen prosenttia tavaraliikenteestä. Järjestelmä vääristäisi kilpailuasemaa suomalaisten kuljetusyritysten vahingoksi.
• Liikenne- ja kuljetusalan toimijat, ml. SKAL, ovat selvittäneet tarvittavat keinot puuttuvien päästövähennysten toteuttamiseksi täysimääräisesti vuoteen 2030 mennessä, kilpailukykyä menettämättä. Järjestöt ovat määritelleet kahdenkymmenen keinon toimenpideohjelman, jonka myötä päästövähennystavoitteet ovat saavutettavissa ilman polttoaineen hinnan keinotekoista nostamista. Järjestöt ovat sitoutuneita näihin toimenpiteisiin.
• Lausuttavana olevan fossiilittoman liikenteen tiekartan mukaan kuljetuskaluston uudistumista vaihtoehtoisille käyttövoimille - kuten sähkö ja kaasu – soveltuvaksi tuetaan kannusteilla. Samanaikaisesti uusiutuvan raaka-aineen määrää nestemäisissä polttoaineissa lisätään kiristämällä jakeluvelvoitetta. Kansallinen päästökauppa myyntikiintiöineen on osin päällekkäinen toimintamekanismi jakeluvelvoitteen kanssa ja tiekartan mukaan se tulisi tarkasteluun siltä varalta, että muut keinot eivät riitä. 
• Kuljetusyritykset suunnittelevat investointejaan pitkällä tähtäimellä. Yritysten on voitava luottaa siihen, että niiden tekemät investoinnit ovat kannattavia poliittisesta ilmapiiristä riippumatta. Päästökauppajärjestelmän kiireinen valmistelu luo epävarmuutta investointinäkymiin.
• Polttoaineiden myyntilupajärjestelmää ei ole käytössä missään muussa EU-maassa. EU-tasolla mietitään parhaillaan jäsenmaita sitovia keinoja päästövähennyksiin. Suomen ei ole syytä kiirehtiä omaa kansallista ratkaisuaan.