Liikenneväylien kunto heikkenemässä
”Näkymät ovat hyytävät”.
25.01.2019
Teksti Esko Lukkari
Väylän pääjohtajan Kari Wihlmanin mukaan nykyisellä rahoitustasolla liikenneväylien kunto heikkenee tänä vuonna enemmän kuin koskaan aikaisemmin.
”Näkymät ovat hyytävät”, Wihlman sanoo Väylän 23.1. julkaisemassa verkkojutussa.
Viime vuodesta selvittiin Wihlmanin mukaan ylimääräisen liikenneväylien korjausvelkaohjelmassa 2016–2018 myönnetyn lähes 600 miljoonan euron lisärahoituksen turvin. Sillä kyettiin pysäyttämään väyläverkkojen huonontuminen ja korjausvelan kasvu.
”Perusväylänpidon rahoitus putoaa merkittävästi jo tänä vuonna. Tämä johtaa väistämättä korjausvelan lisääntymiseen myös vilkasliikenteisemmällä väyläverkolla”, hän korostaa.
Korjausvelka on tällä hetkellä 2,5 miljardia euroa eli noin 450 euroa jokaista suomalaista kohden. Kyseessä ei siis olisi pääjohtajan mukaan ”mikään mahdoton summa”.
”Parlamentaarisen työryhmän ehdottama vähintään 300 miljoonan euron vuotuinen korotus perusväylänpitoon on ehdottoman välttämätön, jotta saamme pidettyä väyläverkon hyvässä kunnossa”, hän sanoo.
Pieni ilonaihe Wihlmanin mukaan on maanteiden talvihoidon paraneminen, kun talvihoidon periaatteita tarkistettiin ja siihen osoitettiin lisärahoitusta. Vuoden alusta hoitoluokkia korotettiin noin 12 000 km matkalla ja kun nämä ovat keskimääräistä vilkkaammin liikennöityjä, yli 30 prosenttia liikenteestä saa tänä vuonna aiempaa parempaa palvelutasoa.
Talvikunnossapidon uudet urakkamallit parantavat kunnossapidon tasoa tulevaisuudessa vielä lisää, kun urakoiden kilpailutuksen myötä hoitoluokkia nostetaan edelleen noin 3000 km matkalla vuosina 2019-24.
Rataverkko on häiriöaltis
Väylän väyläomaisuuden hallinnan johtavan asiantuntijan Vesa Männistön mukaan rataverkoston rapistuminen näkyy perille pääsemisen epävarmuutena.
”Rataverkon huono kunto näkyy kaikille raideliikenteen käyttäjille häiriöinä sekä nopeus- ja painorajoituksina. Liikenne voidaan joutua katkaisemaan ja korvaamaan junat muilla välineillä. Elinkeinoelämälle tämä merkitsee kuljetuskustannusten kasvua ja kuljetusten hankaloitumisena”, hän sanoo.
Väylän yksikön päällikön Tero Sikiön mukaan sisävesiväylillä ja kanavilla kuntotilanne on melko hyvä.
”Vuonna 2019 valtaosa rahoituksesta ja virkamiesten resursseista menee korjausvelkakohteen Saimaan kanavan alaportit -hankkeen parissa. Muilla suluilla kuntotilanne on melko hyvä eikä merkittävää korjausvelkaa ole tällä hetkellä. Se taas johtuu viimeisen 10 vuoden määrätietoisesta työstä.
Sisävesiväylillä ja kanavilla vuosittainen vesiväylänpidon rahantarve on noin 13-14 M€, josta ylläpitorahaa noin 3 miljoonaa euroa ja Saimaan kanavan Venäjälle maksettavaa vuokraa 1,4 M€. Näillä summilla on viime vuosina saatu pidettyä korjausvelka kurissa.
Meriväylät kohtuukunnossa
Meriväylien yksikön päällikkö Simo Kerkelän mukaan meriväylillä on saatu korjattua merenkulun turvalaitteita kohtalaisen hyvin eikä korjausvelkaa juuri enää ole. Tässä on auttanut viime vuosina saatu korjausvelkarahoitus.
Meriväylien vuosibudjetti on Kerkelän mukaan noin 15 miljoonaa euroa. Sillä toteutetaan meriväylien hoito ja korjaushankkeet, huolehditaan vesiväylästön turvallisuudesta tilaamalla tarvittavat meriväylien tutkimukset ja niihin liittyvä suunnittelu, sekä pidetään yllä vesiväylätietoja.
”Aloitimme 2018 laajan digitalisaatiokokeilun vesiväylien hoidossa, jonka tavoitteena on parantaa merenkulun turvallisuutta ja vesiväylänhoidon kustannustehokkuutta. Kokeilulla tavoitellaan myös energiatehokkaampaa väylänhoitoa”, hän sanoo.
