Liikennejärjestöt kritisoivat tierahoituksen unohtamista

Joukko liikennealan vaikuttajajärjestöjä vetoaa, että Suomi ei Liikenne 12 -kirjauksillaan sulje pois mahdollisuuttaan edistää CEF-rahoituskriteereillä myös EU-rahan saamista tiehankkeille.

Liikenne 12 -suunnitelma sisältää valtion väylärahoitusohjelman 12 seuraavalle vuodelle ja visioi Suomen liikennejärjestelmää vuoteen 2050 asti. Tavoitteena on lisätä EU-rahoituksen hakemisen kunnianhimoa ja varmistaa kansallinen rahoituspohja yli hallituskausien.

Infra ry julkisti järjestöjen kannanoton 16.4.

Infra ry:n, Suomen Tieyhdistyksen, SKAL:n ja Keskuskauppakamarin mielestä esimerkiksi vt 4:n rakentamiskustannuksista jopa 10–20 prosenttia voitaisiin kattaa EU-rahalla.

”Suunnitelmassa valuvikoja”

Järjestöjen mielestä viime viikolla julkistettuun Liikenne 12 -suunnitelmaan on jäänyt valuvikoja, jotka vaarantavat jatkossa EU-rahoituksen saamisen Suomen tieverkon kehittämiseen. Suunnitelman tekstimuotoilut pitää niiden mielestä pikimmiten korjata.

”Liikenne 12 -suunnitelmaan jäi muotoiluja, joiden mukaan Suomi hyväksyy sen, että EU:n väylärahoitusta kohdennetaan jatkossa lähinnä raidehankkeille”, Rakennusteollisuus RT:n varatoimitusjohtaja ja infratoimialan (INFRA ry) johtaja Paavo Syrjö hämmästelee tiedotteessa.

Eilen julkaistuun Liikenne 12 -suunnitelmaan on jäänyt valuvikoja, jotka vaarantavat jatkossa EU-rahoituksen saamisen Suomen tieverkon ja esimerkiksi Nelostien kehittämiseen. Suunnitelman tekstimuotoilut pitää pikimmiten korjata, vaativat liikennealan vaikuttajajärjestöt.

”Liikenne 12 -suunnitelmaan jäi muotoiluja, joiden mukaan Suomi hyväksyy sen, että EU:n väylärahoitusta kohdennetaan jatkossa lähinnä raidehankkeille”, Rakennusteollisuus RT:n varatoimitusjohtaja ja infratoimialan (INFRA ry) johtaja Paavo Syrjö hämmästelee.

”Suomen kaltaisen, tieliikenteestä riippuvaisen maan pitää lisäksi nostaa tämä aihe esille, kun rahoituksen tukikriteereistä päätetään Verkkojen Eurooppa -rahoitusohjelman (CEF) sisällä. Tavoitteemme tulee olla, että rahoitusta saa yhä myös hyvin perustelluille tiehankkeille”, hän sanoo.

Nelostie vaatii investointeja

”Näyttää kuin ilmoittaisimme, että vt 4 on jo riittävässä kunnossa ja tyydymme siihen, että sen kehittämiseen ei CEF-rahaa heru. Tie on hyväksytty osaksi EU:n TEN-T-ydinverkkoa ja se tulee rakentaa TEN-T-tasoon 2030 mennessä. Tie täyttää TEN-T-kriteerit nyt vain 40-prosenttisesti”, Tieyhdistyksen toimitusjohtaja Nina Raitanen sanoo.

Järjestöjen mukaan Suomen ei Liikenne 12 -kirjauksilla pidä sulkea pois mahdollisuuttaan edistää CEF-rahoituskriteerien kehittämistä niin, että myös tiehankkeille voisi yhä hakea EU-rahaa. Esimerkiksi vt 4:n rakentamiskustannuksista jopa 10–20 prosenttia voitaisiin kattaa EU-rahalla, järjestöt arvioivat.

Valtatie 4 on Suomen valtateistä merkittävin niin kuljetusten arvolla kuin tonnikilometreillä mitattuna. Se on tärkeä reitti vienti- ja tuontikuljetuksille sekä linja-autoliikenteelle. Osana TEN-T-ydinverkkoa tie katsotaan strategiseksi osaksi koko Euroopan liikenneverkkoa.

”Tien haaste on, että Vaajakoski–Tornio-välillä on paljon alle 80 km/h nopeusrajoituksia. Jaksot tarkoittavat raskaan liikenteen kiihdytyksiä. Päästöt vähenisivät rakentamalla tie mahdollisuuksien mukaan nelikaistaiseksi ja korvaamalla tasoliittymiä eritasoliittymillä”, SKAL ry:n toimitusjohtaja Iiro Lehtonen sanoo.