Liikenne- ja viestintäministeriö antoi pääväyliä koskevan asetuksen
Runkoverkko on Suomen tulevaisuuden logistinen valtimo.
23.11.2018
Teksti Esko Lukkari kuvat Liikenne- ja viestintäministeriö
Liikenne- ja viestintäministeriö on antanut asetuksen pääväylistä eli aiemmista runkoverkoista. Pitkään valmisteltu ja kiisteltykin asetus tulee voimaan 1. tammikuuta 2019.
Pääväylät eli maantiet ja rautatiet on valittu nykyisten ja ennustettujen liikennemäärien perusteella. Liikennemäärien lisäksi on huomioitu alueellinen saavutettavuus ja kansainväliset yhteydet.
Vuonna 2004 alkaneen valmistelutyön kalkkiviivoilla jopa runkoverkko-sanakin ehdittiin hylätä ja nyt asetuksessa puhutaan sen sijaan pääväylistä. Liikenne- ja viestintäministeriön asetus ei sinänsä päätä väyläinvestoinneista. Ne päätetään ensi hallituskaudella valmistuvassa 12-vuotisessa valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa.
Liikenne- ja viestintäministeriö kertoi asetuksesta 21.11.
”Pitkä työ on nyt saatu päätökseen. Saimme valmistelun aikana paljon arvokkaita kommentteja, ja ne otimme valmistelussa myös huomioon. Useita väyliä lisättiin asetukseen kuulemisten jälkeen”, sanoo tiedotteessa liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner.
”Pääväylät palvelevat erityisesti pitkien etäisyyksien työmatkaliikennettä ja elinkeinoelämän tavarakuljetuksia. Pitkien matkojen Suomessa näistä väylistä huolehtiminen on erityisen tärkeää niin henkilöliikenteen kuin tavaraliikenteen sujuvuuden vuoksi”, Berner sanoo.
Viisi faktaa asetuksesta:
1. Pääväylät yhdistävät valtakunnallisesti ja kansainvälisesti suurimmat keskukset ja solmukohdat. Kaikki maakuntakeskukset ovat näiden valtion maanteiden ja rautateiden pääväylien varrella. Väylät ilmenevät oheisesta kartasta.
2. Maanteistä pääväyliksi määriteltiin tiet, joilla kulki henkilöautoja yli 6 000 vuorokaudessa ja raskaan liikenteen autoja yli 600 vuorokaudessa.
3. Rautateiden pääväylillä matkustaa yli 1,5 miljoonaa henkilöä vuodessa tai ennusteissa vähintään miljoona matkaa vuodessa. Tavaraliikenteen pääväylillä kuljetuksia on vähintään kaksi (2) miljoonaa tonnia vuodessa.
4. Pääväylät ovat nopeimpia. Maanteillä nopeusrajoitus pääosin vähintään 80 km/h ja moottoriteillä pääosin 120 km/h. Henkilöliikenteen rautateillä nopeus pääsääntöisesti 120 km/h ja tavaraliikenteessä 80 km/h.
5. Pääväylien ympärivuotinen korkeatasoinen kunnossapito asetetaan etusijalle.
Ensiesitys jo vuonna 2004
Nyt loppuun saatetulla työllä on pitkä historia: Runkoverkosta oli ensimmäisiä esityksiä vuonna 2004. Liikenne- ja viestintäministeriö aloitti viimeisimmän valmistelun joulukuussa 2017. Se linkittyi maantielain ja ratalain uudistuksiin. Uutena asiana mukaan valmisteluun tuli se, että asetuksella määritellään myös väylien matkojen ja kuljetusten palvelutasosta.
Asetusluonnos oli lausuntokierroksella elo-syyskuussa 2018. Lausuntoja siihen tuli runsaasti, ja ne on huomioitu jatkovalmistelussa. Lausuntokierroksen jälkeen järjestettiin avoin kuulemistilaisuus, jossa oli mahdollisuus suullisesti tuoda esiin näkemyksiä ehdotuksesta. Lausuntokierroksen ja kuulemisien jälkeen pääväyliin tehtiin seuraavat lisäykset:
Maantiet: maantieyhteydet Vuosaaren, HaminaKotkan ja Turun satamiin, VT 21, VT 9 Niiralan raja-asemalle asti, VT 8 puuttuvat osat ja VT 6 Joensuu-Kajaani.
Rautatiet: ratayhteys Kokkolan satamaan, ratayhteys Vuosaaren satamaan, rautatie Helsinki-Vantaan lentoasemalle (Kehärata), rautatie Turun satama-Toijala (tavaraliikenteen profiili), rataosuus Helsinki-Turku liikenneprofiililtaan henkilöliikenteen radaksi, rautatie Kemistä Tornio-rajalle, rautatieyhteys Porin Tahkoluotoon, rautatieyhteys Raahessa Rautaruukille ja rataosuudet Kouvola-Kuopio ja Lappeenranta-Joensuu liikenneprofiililtaan tavara- sekä henkilöliikenteen radaksi.
Vielä lausuntokierroksella esitys oli nimellä runkoverkkoasetus. Palautteen perusteella nimi aiheutti runsaasti väärinymmärryksiä ja siksi asetuksen nimeä on muutettu sen tavoitteita paremmin kuvaavaksi: asetus pääväylistä ja niiden palvelutasoista.
Monilla maakunnilla on ollut LVM:n mukaan huoli siitä, että oman seudun väyliä jää asetuksen ulkopuolelle ja siksi vaille investointeja.
Ministeriö vakuuttaa nyt, että huoli on aiheeton, sillä asetuksella ei päätetä investoinneista. Väyläverkoston investoinneista ja kehittämisestä päätetään tulevalla hallituskaudella valmistuvassa 12-vuotisessa valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa, ei nyt annettavassa asetuksessa. Kunnossapidon tasosta maantieverkolla säädetään myös uudistetussa maantielaissa
