Kuljetusketjun yhteistyö vähentäisi vahinkoja
Turun yliopiston Brahea-keskus selvitti kuljetusalan tuotevahinkoja ja yritysten yhteistyötä.
06.11.2020
Teksti Esko Lukkari
Vakuutusyhtiöiden tilastojen mukaan särkymisten osuus kuljetuksissa korvattavien vahinkojen määrästä on lähes kahta kolmasosaa eli 63 prosenttia.
Tämä käy ilmi Turun yliopiston Brahea-keskuksen Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen Kuljetusalan tuotevahingot 2020 –raportista. Raportin tekijä on suunnittelija Pekka Sundberg.
Turun yliopiston Brahea-keskus tiedotti asiasta 3.11.
Nykytilannetta verrattiin myös noin 10 vuotta sitten suoritetun kuljetusvahinkojen minimointia selvittäneen KUMI-hankkeen tuloksiin. KUMIn silloisessa aineistossa luokittelu oli hieman erilainen, mutta särkymisiä oli 64 prosenttia ja vaurioiden osuus 10 prosenttia.
Raportti on tehty osana SataDiLogista. Turun Yliopiston koordinoiman SataDiLogiksen tavoitteena on kuljetuslogistiikan turvallisuuden ja elinkeinotoiminnan edellytysten parantaminen Satakunnassa maakunnan rajat ylittävän TKI-yhteistyön pohjalta. Tavoitteena on myös edistää kuljetusturvallisuuteen liittyviä verkostoja ja niiden kansainvälistymistä. SataDiLogis saa EAKR-rahoitusta.
Yhteistyön taso vaihtelee
Kyselyn mukaan kaksi kolmasosaa vastaajista ilmoitti, että yritys suunnittelee kuljetusta ja sen toteuttamista yhdessä alihankkijoiden kanssa. Yhteistyön taso vaihtelee keskusteluista lastaussuunnitelmaan tekoon yhdessä. Alihankkijoita myös auditoidaan, mutta yleensä vain kuljetusketjussa lähinnä olevaa. Pyrkimyksenä pitäisi kuitenkin olla koko kuljetusketjun käsittävä riskienhallintapolitiikka.
Raportissa selvitettiin tilastoanalyysin, kyselyn ja haastatteluiden avulla tyypillisiä kuljetusvahinkoja ja niiden syitä sekä kuljetusvahinkojen hallintaa ja torjuntaa.
Särkymisten osuus korvatavasta euromääräisestä kokonaissummasta oli kolmannes. Sekä kappale- että euromääräisesti tarkasteltuna särkymisten ja kastumisten suhteellinen osuus ei ole juurikaan muuttunut noin 10 vuodessa. Pienempien vahinkolajien osalta ei aineiston suppeuden takia voida tehdä yleistyksiä. Kuljetusvahinkojen syistä tärkeimpänä voidaan pitää käsittelyvirhettä.
Kysely täydensi tilastoanalyysiä, johon sisältyi vain maksetut korvaukset. Kyselyssä viivästykset nousivat neljänneksi yleisemmäksi vahinkotyypiksi. Kyselyllä selvitettiin myös juurisyitä. Inhimilliset virheet nousivat selvästi suurimmaksi juurisyyksi. Kiire liittyy osittain inhimillisiin virheisiin, mutta se oli kuitenkin nostettu erilliseksi vaihtoehdoksi. Kolme eniten mainittua juurisyytä eli inhimilliset virheet, kiire ja asenteet liittyvät inhimillisiin tekijöihin. Sen sijaan logistiikkatoimintojen ulkoistus ei ollut merkittävä juurisyy.
Kolmannes ei ole määritellyt
Valtaosa eli 57 prosenttia kyselyyn vastaajista ilmoitti, että yrityksessä on määritelty kuljetusvahinkoihin liittyviä laatu- ja turvallisuustavoitteita. Kolmanneksella tavoitteita ei oltu määritelty. Kolmella neljänneksellä yrityksistä on sertifioitu laatujärjestelmä, mutta kuitenkaan kaikki näistä eivät olleet määritelleet kuljetusvahinkoihin liittyviä laatu- ja turvallisuustavoitteita.
KUMI-hankkeen johtopäätökset ovat tämänkin selvityksen valossa edelleen ajankohtaisia. Laatujärjestelmään tulisi sisällyttää laadun mittaamiseen tarvittavat tilastointityökalut. Tilastoinnin avulla varmistetaan, ettei vahinkokehitys pääse kasvamaan toimitusketjussa liian suureksi. Tilastointi on tärkeää myös siksi, että vakuutusalalla ei ole yhteisiä ja kattavia tilastoja kuljetus- ja logistiikkavahingoista. Mukana yrityksen omassa tilastoinnissa pitäisi olla myös ne vahingot, joista ei haeta korvausta vakuutusyhtiöltä. Yritysten olisi hyvä olla myös kuljetusvahinkojen kokonaiskustannuksista paremmin selvillä.
Kehityshankkeita vireillä
Useilla yrityksellä on menossa tietojärjestelmän kehityshanke. Teknologia antaa myös mahdollisuuden kaikkien vahinkojen kirjaamiseen, tilastojen muodostamiseen ja analysointiin. Käytännössä usein ei vakuutusten ulkopuolelle jääviä vahinkoja juurikaan kirjata. Myös läheltä piti -tilanteiden kirjaaminen on ongelmallista, vaikka monella yrityksessä läheltä piti -tilanteista voi ilmoittaa mobiilisti suoraan järjestelmään. Avainkysymys on työntekijöiden motivointi läheltä piti -tilanteiden ilmoittamisessa.
Vaikka vahinkojen laadussa ja syissä ei juurikaan ole ollut muutoksia 10 vuoden aikana, haastatteluissa tuli kuitenkin ilmi, että parempaan suuntaan on menty.
Yleisesti arvioitiin, että kuljetusvahingot ovat vähentyneet. Tavarat on pakattu paremmin kuin ennen, vaikka vieläkin on huonoja pakkauksia. Lastauspaikat ovat myös parantuneet. Jos tavara menee terminaalista terminaaliin, lastauksen ja purkauksen hoitaa kokenut varastohenkilökunta. Haastatteluissa korostettiin koulutuksen merkitystä.
Tilanteen parantumien on edellyttänyt toimenpiteitä yrityksiltä. Esimerkiksi ohjeistus ja käytännöt ovat tiukentuneet. Silti ongelmat ovat paljolti samat kuin 10 vuotta sitten haastattelussa ilmenneet seikat, kuten kuorman sidonta ja trukkien aiheuttamat vauriot.
