Kuljetusala elää suhdannehuippua

SKAL:n kuljetusbarometrin mukaan vuosi sitten alkanut kasvu maanteiden tavaraliikenteessä jatkuu, mutta kasvu näyttää olevan kuitenkin tasaantuvan. Kuljetusmäärät ja liikevaihto ovat kivunneet vuoden 2011 tason yläpuolelle. Kuljettajapulasta on tullut jo Suomenkin ongelma.

Lähes 40 prosenttia vastanneista kasvatti liikevaihtoaan kesän aikana ja 30 prosenttia arvioi sen kasvavan loppuvuonna. Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksin mukaan perävaunuyhdistelmien kustannukset ovat nousset vuositasolla yli viisi prosenttia. Se selittää osin liikevaihdon kasvuodotuksia.

Neljännes kuljetusyrittäjistä ennustaa kuljetusmäärien ja ajosuoritteen kasvavan syksyn aikana ja 20 prosenttia laskevan. Silti vain 20 prosenttia oli parantanut kannattavuuttaan kesän aikana.

SKAL ry:n vuoden 2018 kolmanteen kuljetusbarometriin vastasi 493 jäsenyritystä ja ne edustavat kaikkia SKAL:n erikoisjärjestöjä ja toimialoja. Kuljetusbarometri toteutetaan kolmesti vuodessa, neljän kuukauden välein. Sähköinen kysely lähetetään noin 4300 jäsenyrittäjälle. SKAL tiedotti tuloksista 10.9.

Metsäalan kuljetuksissa päättynyt kesä oli selkeästi viime vuotta parempi, koska yrityksistä 55 prosenttia oli lisännyt kuljetusmääriään. Metsäalan Kuljetusyrittäjät ry:n toimitusjohtaja Kari Palojärven mukaan biotuotetehtaiden tuotanto oli täydessä käynnissä ja sahat pitivät vain lyhyttä kesätaukoa ja puuta ajettiin koko kesän ajan. Kuivan kesän puutavara oli kuitenkin kevyttä eli kuormia ei aina saatu täyteen painoonsa. Siksi kannattavuus heikkeni 39 prosentilla yrityksistä. Toimiala odottaa kuljetusmäärien ja liikevaihdon vahvaa kasvua syksyn aikana.

Rekrytointihalukkaista yrityksistä yli puolet kärsii rekrytointivaikeuksista. Kuljettajapula on koko EU:n laajuinen kasvava ongelma, joka vaatii ratkaisuja myös Suomelta. SKAL:n mielestä kuljettajien alalle tuloa voidaan joustavoittaa sallimalla kuljettajatutkinnon suorittaminen myös näyttökokeella oppilaitoksissa ja osana varusmiespalvelusta.

Tieverkko on ongelma

Kuljetusyrittäjien arviot tieverkon kunnosta ovat musertavia: 92 prosenttia arvioi, että teiden kunto on heikentynyt joko erittäin paljon (64 %) tai jonkin verran (28 %).

Jopa 86 prosenttia arvioi kantatieverkon kunnon heikentyneen, mutta myös seututeiden (76%) ja valtateiden (65 %) arvioitiin heikentyneen. Suurimpana ongelmana yrittäjät pitävät teiden päällysteiden rapistumista (96 %) ja talvihoidon tason romahtamista (79 %). Kyselyssä korostuvat myös tiestön kestävyysongelmat (57 %). Vastaukset kertovat siitä, että alempiasteisella tieverkolla on runsaasti raskasta liikennettä, mutta riittämätön kunnossapito. Tilanne on vaarallinen erityisesti talviaikaan.

Tiestön ongelmat viivästyttävät kuljetustehtäviä (83 %), lisäävät työn kuormittavuutta (60 %) ja heikentävät kuljetusten kannattavuutta (53 %). Vastauksista voidaan päätellä, että kannattavuuden heikentyminen kytkeytyy muun muassa kuljetustehtävän viivästymiseen ja kiertoreiteille hakeutumiseen (45 %).

Huonokuntoinen tiestö on aiheuttanut kalustovaurioita joka kolmannelle vastanneista jousitukseen, iskunvaimentimiin, alustaan ja renkaisiin. Myös keikkojen peruuntuminen ja viivästykset sekä polttoaineen ja renkaiden kuluminen ja kaluston korjaustarpeet aiheutuvat kustannuksia.

Alempiasteinen tieverkko sai heikoimmat arviot kuljettajilta. Vastanneista 18 prosenttia arvioi seututeiden palvelukyvyn erittäin huonoksi ja 36 prosenttia jokseenkin huonoksi, ja vain yksi kuudesta jokseenkin hyväksi. Valtateiden palvelukyky ei saanut yhtä murskaavia arvioita: 45 prosenttia arvioi palvelukyvyn jokseenkin hyväksi ja 5 prosenttia erittäin hyväksi. Negatiivisia arvioita valtateille antoi 23 prosenttia vastanneista.

Enemmistö kuljettajista asettaa talvikunnossapidon laadun tärkeysjärjestyksen kärkeen. Kakkosena on asfaltointimäärien lisäys ja kolmantena teiden runkojen vahvistaminen.