Kokkolan väylän ja sataman syventämisestä sopimus

Kokkolan 14 metrin väylän ja sataman syvennyshankeen toteuttaa työyhteenliittymä Wasa Dredging – Van Oord Kokkola JV. Liikennevirasto ja Kokkolan satama allekirjoittivat urakkasopimuksen 27.7. ja tiedottivat hankkeesta.

Väylän ja sataman syvennystyöt maksavat 63 miljoonaa euroa, josta valtion väyläosuuden syventäminen on 45 miljoonaa euroa ja satama-alueella tehtävien rakennustöiden 18 miljoonaa euroa.

Kokkolan sataman liikenne on kasvanut voimakkaasti viime vuosina ja se on noussut Suomen kolmanneksi suurimmaksi yleissatamaksi.

Suomalainen Wasa Dredging Oy on toteuttanut viime vuosina useita Liikenneviraston ja satamien väyläprojekteja. Hollantilainen Van Oord on yksi maailman suurimmista vesirakennus- ja ruoppausalan yrityksistä, jolla on yli 100 vuoden kokemus vesirakentamisesta ja ruoppaustöistä.

Kokkolan meriväylän kulkusyvyyttä tullaan kasvattamaan 13 metristä 14 metriin, joka parantaa väylän käytettävyyttä sekä sataman kautta kulkevan tavaran kuljetustaloutta.

Hankkeeseen sisältyy ruoppaus-, louhinta- ja turvalaitetöiden lisäksi sataman pohjoispuolella sijaitsevan Pommisaaren täyttö- ja sulkemistyöt, Hopeakiven läjitysaltaiden rakentaminen sekä Kokkolan Syväsataman laiturirakenteen eroosiolaatan ja suojauksen rakentaminen. Rakennustyöt käynnistyvät heinä-elokuun vaihteessa ja niiden arvioitu kesto on vuoden 2020 loppuun.

Ruoppausmassat hyödynnetään

Syvennystöistä syntyvät ruoppausmassat tullaan hyödyntämään osana satamarakentamista.

"Kaikki ruoppausmassat tullaan läjittämää läjitysaltaisiin. Satamassa sijaitsevat Hopeakiven ja Syväsataman läjitysaltaat on suunniteltu siten, että ne voidaan myöhemmin rakentaa osaksi satamakenttää. Ruoppausmassojen hyötykäyttö täyttömateriaalina vähentää massojen tuontitarvetta muualta," sanoo tiedotteessa Kokkolan Satama Oy:n toimitusjohtaja Torbjörn Witting.

Hankkeen vaikutuksia ympäristöön tarkkaillaan ELY-keskuksen hyväksymän ympäristötarkkailuohjelman mukaisesti.

"Syvennettävä väylä kulkee Natura 2000-verkoston läpi, joka on lisännyt ympäristötarkkailun määrää verrattuna aiempiin hankkeisiin. Hankkeen aikana seurataan töiden vaikutusta vedenlaatuun, kalastoon ja linnustoon. Lisäksi hanke kompensoi väliaikaisia vaikutuksia kalastoon kalatalousmaksuilla, joita käytetään mm. poikasistutuksiin", kertoo Liikenneviraston projektipäällikkö Seppo Paukkeri.