Kivihiilestä luopuminen vaikeinta pääkaupunkiseudulle

Kivihiilestä luopuminen vuonna 2030 olisi Suomelle melko kivuton ratkaisu, jos esimerkiksi pääkaupunkiseudulla olisi biomassaa saatavissa kohtuulliseen hintaan. Kivihiilestä luopuminen on vaikeinta pääkaupunkiseudulla kalliiden korvausinvestointien vuoksi. 

Sen sijaan nopeutettu aikataulu eli luopuminen jo vuonna 2025 olisi joillekin kaupungeille vaikeaa. Kivihiilen käyttö putoaa silti nopeasti ja vuonna 2050 sen arvioidaan olevan enää 25-30 prosenttia nykyiseen verrattuna. 

Vuonna 2025 mahdollisesti voimaan tulevan kiellon yhteenlaskettu kokonaisvaikutus voisi Pöyry Management Consulting Oy:n työ- ja elinkeinoministeriölle ja ympäristöministeriölle tekemän selvityksen mukaan nousta 200 miljoonaan euroon vuosina 2024–2033.  

Pöyryn mietintö luovutettiin 27.3 asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle. 

Kivihiilen hintakilpailukyvyn uskotaan heikkenevän tulevaisuudessa. Sen kieltämisestä aiheutuisi yhtiöille kustannuksia ennenaikaisista korvausinvestoinneista, mahdollisesti korkeammista tuotantokustannuksista, nykyisten laitteistojen ennenaikaisesta käytöstä poistosta ja lisäinvestoinneista olemassa oleviin laitoksiin. 

Kiellon taloudellisia vaikutuksia vähentää se, että kivihiiltä käyttävän lämmöntuotannon kapasiteetti laskee markkinaehtoisestikin merkittävästi vuoteen 2030 mennessä. Kivihiilen korvausinvestoinnit ajoittuvat kuitenkin pääosin 2020-luvun loppupuoliskolle.  

Kivihiilen energiakäyttö vuonna 2016 oli 22 TWh, mutta vähenisi vuoteen 2025 mennessä arviolta 5–7 terawattituntiin ja olisi enää 3,5 TWh vuonna 2030. Kivihiiltä käyttävä kaukolämmöntuotantokapasiteetti laskisi vastaavasti 2055 MW:stä 1100 megawattiin vuonna 2025 ja 480 megawattiin vuonna 2030. 

Nopeutettu luopuminen haastavaa etenkin pääkaupunkiseudulla

Jos kivihiilikielto tulisi voimaan jo vuonna 2025, se aiheuttaisi huomattavia taloudellisia vaikutuksia erityisesti Helsingissä, Vaasassa, Espoossa ja Vantaalla, ja kivihiiltä korvattaisiin biomassan lisäksi merkittävissä määrin myös kaasulla. 

Pöyry arvioi kivihiilen kiellon vaikutuksia erityisesti kaukolämpöverkoissa ja teollisuuskohteissa, joissa sitä on käytetty viime vuosina merkittäviä määriä. Isompia käyttökohteita on kahdeksalla paikkakunnalla, ja ne kattavat 90 prosenttia energiantuotannossa käytetystä kivihiilestä. Suurimpia näistä vuonna 2016 olivat Helsinki, Naantali, Espoo, Vantaa, Vaasa ja Lahti. 

Kivihiilen energiakäytön kieltämisellä vuonna 2030 olisi kustannusvaikutuksia lähinnä Vaasassa ja Helsingissä, jossa se edellyttäisi korvausinvestointien aikaistamista. Muut kivihiiltä pääpolttoaineena käyttävät energiantuotantolaitokset arvioidaan korvattavan ennen vuotta 2030. 

Hallitus päättää aikataulusta kevään aikana

Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen mukaan ilmastonmuutoksen torjunnassa tarvitaan entistä nopeampaa toimintaa. Suomi on Tiilikaisen mukaan ollut myös perustamassa kansainvälistä Irti Hiilestä -allianssia. Kivihiilen ilmastovaikutukset ovat mittavat, koska 27 prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä on peräisin hiilellä tuotetusta energiasta. 

Kaikki yritykset ovat Tiilikaisen mukaan laatineet strategian suuntaisesti suunnitelmia, joissa hiilen käyttö loppuu vuosien 2025–2035 välillä.  

Tiilikainen kertoo, että ministeriö on käynyt keskusteluja esimerkiksi Helenin ja Vantaan Energian kanssa näiden tilanteesta. Hänen mukaansa selvityksen pohjalta haetaan ratkaisua, joka on ilmaston kannalta hyvä, teknisesti mahdollinen toteuttaa sekä taloudellisesti siedettävä. 

Tiilikainen toteaa, että kivihiilen energiakäytön lopettava lakiesitys on saatava eduskunnan käsittelyyn syksyllä. Selvitys on nyt valmis ja se käynnistää keskustelut hallituksen sisällä. Hallituksen on päätettävä lopullisesta aikataulusta Tiilikaisen mukaan jo kevään aikana.